Klikkaa


Tässä omat mielikuvat kuvasta.


Näen sydämen,

(keskellä tummin rajoin, epäsymmetrinen)

joskus murtuneen,

Se

jonkun yksinäisen,

on

kuoreensa käpertyneen.

.....

Näen lapsen,

luottavaisen.

Pienen enkelin,

(sydämen vasemmalla laidalla)

minne matka sen ?

.....

Näen koiranpennun,

(ylhäällä vasemmalla)

ja sen riemun.

Vauhdista nauttien,

korvat heiluen.

Toinenkin vielä,

löytyy täältä.

Seisoo tarkkaillen,

(sydämen oikeassa reunassa, selkä valkoinen, matalajalkainen)

kaiken huomioiden.

.....

Näen hurmaavan,

siilin kuvakirjan.

(sydämen oikeassa laidassa, pieni olento)

Pienen olennon,

kevät tullut on.

Sitä naurattaa,

katsoppa vaan.

.....

Näen

metsäkauriin,

(sydämen vasen yläkulma)

korvat niin

on sillä takana,

herkällä kuulolla.

.....

Näen auringon,

(sydämen keskellä)

unessa hymysuin.

Aivan niinkuin

tekemä minun

lapsen piirros,

silloin joskus..

.....

Näen pupujussin

( oikealla alareunassa )

.....

Näen vanhuksen,

(kuvan oikeassa reunassa)

elämää kokeneen.

Kädet liittäen

yhteen

ja rukoillen.

.....

Näen linnun,

(joka kantaa näitä kaikkia,)

siiviltään vahvan,

toivoa antavan,

elämää kantavan.



 .....

Katselin pitkään

tätä

ja

mietin elämätä.

Sen

kaikkia vaiheita.

Suruja, murheita

ja ilon aiheita.

 Kaikkia niitä

löytyi tästä.



Olen iloinen siitä

ja Teidän

kommenteistanne

kuvasta tästä.

 pm - 10


 Kiitoksin

unelmikko


Teidän kommenttinne !


Ruiskaunokki:

Näki kyyhkysen,

enkelitytön kultaisen.

Pienet jalat väsyä voi,

kyyhky siihen avun toi.

Kotiin vielä pitkä tie,

kyyhky sinne lapsen vie.


Aimarii :

Sydän suuri, suruinen,

ollut joskus, tiedät sen.

Nyt lämpöä sädehtien,

näyttää kaiken ilon sen.


Katinka:

Lumisen tulivuoren,

kraaterin repaleisen

ympärillä vaahdoten,

meren tyrskyt pauhaa.

Eivät saa ne rauhaa

ennenkuin ilta uinahtaa.


Demetrius:

Mämmit ja pashat sekaisin,

demetriuksella on kuitenkin.

Mämmistä mustasta

vai pashasta valkoisesta,

tykkääköhän hän molemmista?

Vai olisikohan joku toinen  

"pointti",

jota en nyt vain keksi ?


Kiirepakolainen :

Telkkä lentää pesästään,

yllä järven selkää.

Kivikolle se eksyttää,

jos sen pesää häiritään.


Helena:

Pieni linnunpoikanen,

ei vielä lentokykyinen.

Pesästään on pudonnut

vaan joku jo pelastanut

sen lienee takaisin,

luo muiden poikasten.


Zilga:

Lähteensilmän luona,

viipyy hetken tuolla

tuntemallaan suolla.

Eteensä hän tarkoin katsoo,

astumasta siihen varoo.