NELJÄ MAALARIA

Keväällä unestaan herää maa,
keväällä aurinko vallan saa.
Paistaa se kaikille, valonsa luo,
muuttolinnut taas meille tuo.

Niin paljon minä miettinyt olen,
joskus kyyneleen vuodattanut.
Onnellinen kun kaiken tään koen.
Luonto, aina sua rakastanut !
...
Kesällä tuoksuvat kukat niin,
puhkeavat väreihin kauniisiin.
Kesällä uidaan ja taas nautitaan
kun lavoilla tanssitaan.

Niin paljon minä nauttinut olen,
 valssin askeleet lavalla soi.
Kotimatkalla rakkaani, kuulen,
yössä lintujen laulu kun soi.
...
Syksyllä usein on sadesää,
syksy myös öitäkin viilentää.
Syksyllä saappaita taas tarvitaan,
kun metsässä astellaan.

Niin paljon minä astellut olen,
sienimetsässä, muuallakin.
Siellä onnelliseksi ain tulen,
rauhan saa mun sydämmenikin.
...
Talvella lumi jo peittää maan,
valkeaan vaippaansa uinumaan.
Talvella kynttilät lämpöään luo,
saa joulu taas ihmisten luo.

Niin usein minä muistellut olen,
paljon riemuja talvella on.
Mutta herkäksi niin aina tulen,
kanssa keväisen auringon.

pm - 1/10