Lapsuuden joella,

tutulla rantapenkalla,

vaari jo harmaahapsi,

ja viisivuotias lapsenlapsi

istuvat siinä vieretyksin.

Kaksi pihlajanpujoa,

kaksi korkkikohoa.

Tänään

istun siinä ypöyksin.

Katson jokeen,

sen veteen hiljaa virtaavaan.

Se ehtoopäivän lehtiä kuljettaa

matkassaan

Etsii tyyntä lahden poukamaa.

Harmaata hiuksissa,

korkkikoho vedessä.

Viivähdän hetken

muistojen kehdossa.

Joki virtaa,

ajasta aikaan.

Joki hiljaa virtaa,

etsii tyyntä lahden poukamaa !