Takatontilla käydessä kävelin siilien talvipesien vierestä.
Isojen risukasojen alta ne aina keväällä kömpivät esiin.
 Illansuussa on kiva kuulostella kuivan heinän kahinaa pellolla,
 vaikka mitään ei näy, niin sieltä se kohta kipuaa meidän pihalle.
Ikävä jo on ja odotus taas alkaa, milloin nähdään.
Siihen ikävään kaivoin viime syksyn  kuvan toisesta blogistani.

971044.jpg
Tämä on syyslehtisiili eikä syö etanoita.