Kuivassa heinikossa on kiva loikoilla ja kiehnätä emännän kanssa.
Välillä se kuvaa mua ja onhan mun silloin vähän poseerattavakin,
niinhän ne oikeat mallitkin tekevät.
Onko nyt hyvä kuvakulma, mutta muikkua en sano !
Sitten on pidettävä silmällä fasaanien touhuja ojan tuolla puolen
kun niitä on niin paljonkin, ettei silmät pysy mukana.
Vaikka ei ne ole minusta moksiskaan.
Heinänkorret on kivoja tässä kun ne ei pistä.
Emäntäni se kertoilee tarinoitansa,
kuuntelen niitä toisella korvalla vain
kun tätä liikettä ja meteliä on joka suunnalla.
Huomioitava on kaikki liikenne,
mikä näköetäisyydellä liikkuu.
Taitaa haukkua perätalon Kasperi siellä
vai oliko se Jonne tuolla vasemmalla.
Nyt pitää oikein keskittyä kuuntelemaan
kun mitään ei näy vaikka äänet ovat tuttuja.
Täällä meillä on usein tarinatuokioita "asiointireissun" jälkeen.
Emäntä se vaan tarinoi,
Minusta kyllä riittää tarinoita,
vaikka olenkin vain ihan tavallinen tassuntallaaja.
Kommentit