Takapihalla Ruska ensimmäisenä aina huomaa siilin.
Ihmisen siellä ollessa vaikka päivälläkin siilimamma tulee näkyville
ja taapertaa perässä pihan touhuissa.
Ruska ei hauku, eikä siili pelkää sitä.
Se tulee kohti aina kuonon lähelle, mutta perääntyy sen verran,
ettei Ruska ylety siihen. Ruska kun haluaisi niin leikkiä sen kanssa.
Se syö rauhaksiin eikä paljon piittaa muusta ympärillään.
Vielä myöhään iltasella Ruskan pissareissulla se tulee sanomaan hyvää yötä.
Se on mainio kaveri, mutta missä on muut sen kaverit ?
Siinä kiva, missä mainitaan.
Aamusella Ruska innostui pensasaidan luona
aivan hirveästi iloitsemaan niinkuin leikkiinpyytäessään.
Mennessäni katsomaan, näin yllätyksen pensaan juurella.
Siellä olikin siili, vähän arempi ,
mutta ei sentään ihan peloissaan.
Se ei lähtenyt karkuun
ja oli siihen varmasti tullutkin tieten tahtoen koiran ollessa pihalla.
Ruska tuijotti sitä juoksuvaijerin pituudelta silmät tarkkana
pensasaidan alle.
Vein toiselle puolen ruokaa ja oitis se köpötteli syömään sitä.
Söi hyvällä ruokahalulla,
tämä siili onkin pienempi ja tummempi kuin tuo kesympi.
Suloisia otuksia ovat ja kiva huomata, miten monella on siilejä kotipihapiirissään.
Kivoja kuvia löytyy monista blogeista
ja paljon eläinystävällisiä ihmisiä muita kuontokappaleita kohtaan.
Ja niillä, joita ei niitä ole, voivat tutkia ja katsella eläimiä
ja oppia niistä blogien kautta.
Aivan pieniäkin lapsia kiinnostaa kaikki luontoon liittyvä
kunhan aikuinen selostaa vierellä.
Kommentit