Lähimetsät vesien äärellä on mun lempipaikkoja
ja maisemasta osaan kyllä nauttia,
luulen, että isäntä/emäntänikin on huomannut sen minua katsellessaan.
Poluista tykkään kovasti vaikka usein niiltä poikkeankin.
Välillä on kiva leikkiä emännän tai isännän kanssa kuurupiiloa,
siinä sitä joutuu tutkimaan maisemaa ja se on jännää se.
Usein kyllä kaappaan suuhuni sammaleita, käpyjä
tai suuria haasteellisia puunoksia, joita tuon näytille
tai sitten kaluan niitä hetken aikaa sammalmättäällä.
Tykkään tutkia jokaisen asian, joka eteeni tulee
ja siksi saatan joskus jäädä jälkeen reissusta.
En kyllä usein päästä niitä näköpiiristäni,
mutta joskus sitä aika unohtuu jonkun mielenkiintoisen löydön takia.
Yliäänipilli on mainio juttu siihen hommaan
jos en muuten kuule nimeäni huudettavan.
Sen kuullessani tiedän, että nyt on mentävä.
Toisaalta usein juuri silloin ne leikkivät kanssani kuurupiiloa.
Joten ne eivät tiedä,
josko ihan tarkoituksella jäänkin jälkeen halutessani leikkiä tuota.
( emännälle tämä on tullut mieleen joskus )
Rantamaisemat ja erityisesti nämä rannat polkuineen
ovat lempipaikkojani sekä nuotiopaikka ja pitkospuut suolla.
Laavut erityisesti, koska siellä evästellään
ja kesällä pääsee lutikoimaan rantavedessä.
Sielunmaisemani saattaa olla arvoitus,
mutta luulen,
että sen voi lukea olemuksestani näissä maisemissa.
Kommentit