Haaste  Nro 112
TEKSTINPÄTKÄ

1575757.jpg

Nuoruuden ehdottomuus
naulasi

kokemattomuuden
mustavalkoisia sanoja

päiväkirjaani
sen alkuvuosien ensilehdille.
Käsintaotuin,
 rautaisin nauloin löin ne kiinni
" minä tiedän"- vasaralla:
vahvoja voimasanoja
tunnemyrskyn vallassa.
Sattui monia
kipeää tekeviä
omaan sormeen
ja " sivuun osuneita
"
ohilyöntejä
jättäen painauman
 muistiksi takaraivoon
vuosiksi,
vuosikymmeniksi,
aikojen päähän,
tähän hetkeen.

Ruosteen sinetti on murrettuna.

Nyt
lempeät sanat, ajatukset,
ne lentävät
vapaana,
viivähtävät
tunnemyrskyn laidalla
odottaen
sen laantumista.
 
Vuosia siinä meni,
 vuosikymmeniäkin.
Niiden aika tuli.
Ne olivat odottaneet
uskollisesti

 - tietämättäni -
vain oikeaa hetkeä.

Nuoruuden ehdottomuus
on vaihtunut
eletyn elämän kokemuksiin
ja niiden mukana tuomaan
jokapäiväiseen todellisuuteen.
Elämä opettaa
ja
ELÄMÄ ON !
 

Luoja on antanut elämän
sen kaikissa väreissä.

Musta kuilu ei pelota
vaikka
lopullisuus
ottaa kädestä.

Sateenkaari on kaunis,
alusta kaaren loppuun asti !


7.12.2006 klo 22.41
pm