Enkelilleni

 

 

Tumma yö.
Tummista pilvistä
mustia pisaroita 
sataa piiskaten 
kivettyneille kasvoilleni.
Ne satuttavat.
En saisi sitä sanoa,
en ainakaan ääneen.
Mutta sydämelläni
 on lupa tuntea,
 ja enkelini,
hän tietää kaiken.

Voiko kiveen sattua,
voiko kivi tuntea ?

Sinä,
 enkelini, tiedät senkin,
sinä tunnet minut.

Tulithan
 ja toit siipesi
lainataksesi niitä minulle.
Kivettyneiden kasvojeni takaa 
kiveltä vierivät 
suolaiset kyyneleet.
Enkelini,
muistathan kuivata
myös ne !