DSC02779-normal.jpg

Suolampi aamukuudelta.

Tyynenä ja hiljaisena se odottaa aamuauringon nousua, joka herättelee sen lempeillä säteillään. Hyväilee hellästi sen rantoja ja riisuu siltä pehmeänkostean usvapaitulin. Pukee sen sitten kevyen tuulenvireen pyörittämään, aaltoilevaan kellomekkoon, jonka suomenlipun sinivalkoiset värit ja kuviot ovat heijastumia sinitaivaalta kuvajaisina lammen vedessä.

Piipahtaa nopsaan lammen ainoan saaren kupeessa lohduttamassa noita muutamaa elävää puuta, jotka vielä siellä kasvavat. Kauniita vihreitä mäntyjä ja niiden uskollista toveria, samankorkuista koivua. Saaren kohtalo on lohdutonta katsottavaa. Elämänhalunsa jo menettäneenä se vaiti alistuen kuolee kitaasti ja kitumalla sen kaiken kasvillisuuden jäädessä veden alle.

Ennallistaminen on kova trendi tämän päivän metsien ja luonnon hoidossa. No, en ota kantaa kun en ole insinööri kyseisellä sektorilla ja olenhan saanut nähdä kyllä monta kaunista asiaa kulkiessani täällä näissä maisemissa.

DSC02955-normal.jpg

Kävelen aamusella kuuden jälkeen pimeän vielä peittäessä tuttua rantapolkua nuotiopaikalle päin. Askeleeni tuntevat mittansa ja lähes jokaisen puunjuurenkin tällä vuosia astellulla rakkaalla polullani. Kun hämärä haipui, tuli ihanankostea usvapumpuliverho näkyviin ja se täytti koko tienoon. Rannan toista puoltakaan ei erottanut vaikka sille onkin lyhyt matka. Aurinkoa ei vielä näkynyt, mutta jossain se jo loisti antaen silti ihanaa valoa usvankin lävitse. Nyt huomaan, miten selvästi nuo hämppyjen kudelmat tulevat kanervikossa juolukan- ja suopursunvarpujen katveessa esille.

DSC03020-normal.jpg

Rannan tuntumassa onkin sitten erilaisia kuvakudoksia, rantahämähäkin tekemiä suuria seittiverkkoja. Taituri se on töissään ja komeannäköinen otus. Suurikin, mutta sitä ei tarvitse pelätä.

DSC03020-001-normal.jpg

Kasteen kokoamat helminauhat ovat ihastuttavia, kerrassaan lumoavia ja toinen toistaan isompinakin ne kannattelevat sitkeästi satoja vesipisaroita langoissaan.

DSC02953-normal.jpg

Suon ennallistamisen myötä rantapolku on siirtynyt paikoin kymmenisenkin metriä entisestään ja vedennousun myötä sen väliin jäävään osaan on muodostanut hetteikköä, joka on saanut katteekseen vesikasveja. Syksyllä tämäkin paikka on todella kaunis näky väreissään. Vehkan ja rahkasammaleen keltaisen, vihreän ja ruskean eri sävyt värittävät koko poukaman. Sitä on pakko jäädä katsomaan ja ihastelemaan.

DSC02810-normal.jpg

Väriä saavat myös rannan muut kasvit. Lakan lehdet ovat uskomattoman värikkäitä ja suolla tapaa myös paljon Heinähukan perhostoukkia. Tummia, keltaviiruisia ja pitkäkarvaisia, oleilevat mättäillä ja  mustikanvarsilla.

DSC02802-normal.jpg

Aivan söötti kaveri, mutta tosi ärhäkäs liikkeissään. Ja ihan vaaraton se on, oletkos koskaan tavannut ?

DSC02804-normal.jpg

Aamukaste on senkin karvoihin saanut pienenpieniä pisaroita. Tapasin näitä paljon aamureissullani. Tämä kieppui mustikanvarvussa, jota se käyttää ravintokasvinaan.

Syksyn merkkejä on joka puolella nähtävissä loputtomiin, mutta nyt jatkan polullani eteenpäin nuotiopaikalle ja sytytän tulet jos löydän puita. Matkassani on vain pari kuivaa pientä sytytyspuuta, loput haalin muualta maastosta.

Nautin hiljaisuudesta ja nuotiotulesta juodessani aamukaakaota.

Lämpimiä ajatuksia rakkailleni.

Syksy on ihanaa aikaa !