Kesällä moottoritie oli kuuma,

yllä sen kulki pieni kävelytie.

Silloin syttyi romanssi kuuma.

Rakkaan luo nytkin matka vie.

Päätti Lempi Leppäkerttu

treffeille  lähteä.

Ennen iltapimeää

piti perille ehtiä.

Nyt pitää kiirettä.

Kehäkolmoselta itään

ei matka eikä mikään

ole kävelytietä pitkin.

Lempi asteli aatoksin

iloisin ja onnellisena,

Leevi Leppäkertun

uunituoreena morsiona.

Häät jäi tältä kesää

kun syksy yllätti.

Hallatar se voimia kerää,

pakkanenkin jo nipisti.

Aurinko laskee metsän taa

ja Lempiä alkaa pelottaa.

Ilta tummuu, viilenee,

miten sitä perille pääsee ?

Kohmeessa koko keho,

jaloistani loppuu teho.

Äläppäs huoli, kyllä tästä,

jotenkin päästään pälkähästä.

Tilaan sulle käsitaksin,

hyppää mun kämmenelle  !

Tämä keikka tehdään kaksin,

siten pääset nääs perille.

Rakkaudellenne toivotan onnea,

nyt menkää nukkumaan talviunta.

Keväänkorvalla ehkä tavataan

kun kotikoivu avaa silmujaan.