Ajatus karkaa omille teille, vieraille poluille.

Tuttu polku katoaa jalkojen alla, yht´äkkiä edessäsi on vieras metsä.

On pimeää, pelottaa, olet eksyksissä.

Pelko lisää ahdistusta, vapiset.

Ota kiinni kädestäni, mennään !

Jostain löytyi valo silmiisi ja pelko unohtuu.

Sinulla on kaunis pusero!

Katsot minuun hymyillen ja silität sinisen työpuseroni rintamusta.

Eikös vaan olekin, istutaan tähän sohvalle ja laitetaan jotain kaunista musiikkkia soimaan.

Voidaan vaikka tanssiakin, sopiiko se ?

Kyllä se vaan sopii, sanot kun Reijo Taipale aloittaa valssin sävelin laulaa: joka vuodesta ruusun saat, jonka ....

Osaat askeleet ja ajatuksetkin ovat ehkä karanneet jonnekin kauas menneeseen, tutuille, turvallisille poluille.

Nautit tanssin tuomasta ilosta ja kasvoillasi näen ihanan, seesteisen valon, joka kumpuaa muistoista. Olet onnellinen ainakin tällä hetkellä, uskon niin !