Tarina alkoi jo kesällä 2014

Kiroilevan siilin

uudenvuoden lupaus

Pihalla juoksee lapsonen,

lyllerrät perässä seuraten

touhuja pienen tyttösen.

Minä  teitä taas katselen.

Huolia sulla on sydämellä,

niitä pitää yhdessä selvitellä.

Ei pidä het hermostua

eikä lasten kuullen kiroilla.

Kiroileva, mutta kiltti siili

se tuolla piilossansa piili.

Kalliokielekkeen alla istuskeli,

asuntoasioitaan mietiskeli.

Mistä löytäis se talvipesän,

mamman pihalla koko kesän

oleskeluun tulee nyt loppu

ja alkaa etsintä, kova hoppu.

Sillä maa jäätyy, talvi tulee.

Ja pakkanen kipakasti puree.

Hyvä suoja puukasan alla,

varattu, rotta siellä päiväunilla.

Miten olis alla leikkimökin ?

EI, ei jos sellaisen mötin

heittää naapurin isäntä tupaan

kuin kesälläkin niin eihän kukaan

sellaisessa metelissä nukkua voi.

Unohdetaan koko juttu toi !

Se kiroili, manaili itsekseen,

lyllersi koko tontin tutkiakseen,

eikö missän täällä suojaa ole.

Mutta sitten näki mamman,

pihan perälle sen tulevan.

Mamma huikkas: tule tänne, tule !

Kas täällä on sulle oiva paikka,

pitää sateen ja on tuulensuoja.

Piipahtaa voit suojasäällä,

vaikka ulkona pissillä täältä.

Keinujen suojaus, hyvä juttu,

piipahtaa luokses joskus tuttu

silloin tällöin talvellakin.

Kyllä tuon tutun tunnistatkin.

RUSKA sen tietää, siellä oot,

talven jälkeen taas ulos tuut.

Puretaan suoja keväällä sitten

taas huhtikuulla, hetimitten.

Kun matkaa mummon luo

pikkulikka, sekin kaveris tuo.

Kiitos mamma sulle vinkistä,

yli talven selviän hengissä.

Olenpa nyt niin iloinen !

Lupaan, etten enää kiroile,

koskaan, koskaan niin tee enää, en !

Siellä se siili nyt makoilee,

vielä muutaman kuukauden uinailee !