Vappuaaton iltareissu Ruskan kanssa

Kollaasini ei niin kovin värikäs, mutta reissu oli tosi kiintoisa

Käytiin Vappuiltasella,

pienellä pissareissulla

Ruskan kanssa täällä,

hakatulla metsärinteellä.

Tutkittiin pieniä juttuja,

maasto olikin tuttua,

mutta aina jotain uutta,

löytyy paikasta tuolta.

Korkealle Ruska aina kiipeää.

Tarzanin Janea se haluaa esittää.

Jotain näkyy, jostain kuuluu.

Tutkiskella se tuo täytyy, juu !

Mikä lie yksijalkainen,

laiha kalanpyrstöinen.

Pää sillä lintumainen.

Outo otus, kummajainen.

Kantaa sitä Ruska halus.

Hetken vain sitä kalus

ja jätti maahan siihen.

Toisaalle oli kova kiire.

Vähän isompia papanoita,

nonpparelleja noita,

löytyi pieneltä aukiolta.

Nyt olis ollut tarjolla !

Maistuneet ei ne Ruskalle,

 Se on tottunut jänön papanoille.

Hauskoja kuvatuksia,

irtoavia kannonkuoria.

Niistä syntyy jänniä mielikuvia.

Värit maanläheiset, lempeät.

Ne talvenkin jälkeen löytyvät

luonnosta kun seisahdat vaan,

hetkeksi ympärillesi katsomaan.

Ruska kivelle oikein istahti,

että paremmin tuon näkisi,

kuulisi ja huomaisi,

metsänrannan kummajaisen,

ääntelevän arvoituksen.

Se oli HIRVI !

Herkkä kimppu herkille tunteille.

Hyvää ekaa Vappua pienelle tytölle !

Vähän vappuväriä näillä kukilla,

kevätkaihonkukalla ja esikoilla.