Kestänyt nuorikko ei, erämaa neidon vei.
Mursi hauraan onnen, morsion sydämmen.
Korven kuuset itki, kevät kyyneliksi
muovas puron juoksemaan
pihlajapuulta alas rantaan.
Kukkaansa puhkeaa keväisin,
puu valkein kukin tuoksuvin.
Punaisena sen marjat syksyisin
hehkuu rakkaudesta vieläkin.
Mies silmin kyyneltyvin
jättää hyvästin.
Puulleen ja rakkaalleen !
ps.sama kuvapostaus 5.9.2016
muiden järveltä otettujen kuvien kera
Kommentit