Suunnitelmissa retki kotijärven Papinsaareen ja sinne lähdettiinkin toiveikkain mielin. Pakattiin reppuun makkarat, termariilinen kaakaota, Ruskalle oma purkki nappuloita sekä tulillaoloon muu tarvittava. Isännän pilkkomat puut kassissa ja matkareppu istutettiin ahkioon kiinnittäen se turvavöihin kumilonkeroilla.

1-DSC07749.jpg

Minä otin mukaan pilkkikelkkani ajatellen sen kulkevan hyvin vähälumisella, lähes kirkkaalla jäällä.

Päivä oli aurinkoinen jo aamusta alkaen ja rannalla olikin paljon autoja ja ihmisiä sekä koiria.Toiset ottivat aurinko, joku oli hiihtämässä. Moni käveli vain jäällä lasten tai koirien kanssa. Pilkkijöitäkin oli useita ja nuotiollaolevia perheitä, mikä aina ilostuttaa. Ihanaa kun lapset pääsevät kokemaan luontoa, sen ihmeitä ja ihan ilmaiseksi. Pari autoa kaahaili rallia lumen pöllytessä niin, että jälkimmäinen, perässä ajava auto ei varmaankaa kuvatessaan edelläajavaa voinut aina arvioida välimatkaansa siihen. Aika likipititilanteita näkyi sivullisen silmin syntyvän. No, kukin nauttii tavallaan, se suotakoon.

03-DSC07722.jpg

RUSKA ei juuri koskaan jää pois matkastamme kun retkille mennään, mutta tänään niin ajattelimme juurikin tietäen tuon ihmismäärän olevan liikkeellä sunnuntaina näin hyvällä säällä, MUTTA, MUTTA .... kuka voisi olla huomioimatta sitä riemua kun se katseesta tajuaa, että nyt mennään. Tilanteessa kun sanoo, " että äiti lähtee töihin ", se menee omalle paikalleen takahuoneen oven eteen makaamaan eikä suostu ottamaan mitään makupalaa eikä edes nosta päätään vaikka kuinka ja mitä sille puhuu. Kaikkihan meillä tapahtuu sen ehdolla, ainakin lähes kaikki.

1-DSC07213.jpg

Sitten vain matkaan suorinta tietä kohteeseen. Ruska vei remmi kädensijassa minun kelkkaani innokkaana, olisi heti halunnut päästä johonkin maihin. Tunsimme järvenselällä kovan tuulen puhalluksen ja huppu olikin pistettävä pipon suojaksi, mutta tuuli oli myös puhaltanut selän jään kirkkaksi lumesta ja se oli jalkojen alla tosi liukas.

Mietimme hetken, mitä teemme ja päätimme kurvata oikealle tuttuun´, läheiseen Kissasaareen, jossa usein käymme muutenkin nuotiolla ja iltakävelyllä. Siellä on hyvä nuotiopaikka kallionkolossa ja myös pikkusaaren toisella puolen jos tuuli on haittana toisella puolen. Mutta niin vain kävi, että sielläkin oli ihmisiä koiran kanssa, joten taa tuli ohimarssi Isonsaaren editse kaislikonreunaa ja rannanpenkkoja mukaellen.

1-DSC07296.jpg

Kauniit saraikot hehkuivat luonnon vaatimattomissa, mutta niin upeissa väreissä. Tuuli on jo ne taivuttanut lähes lakoon uutta kevättä odotellessa.

04-DSC07723.jpg 

Syvänteen kohdalla huomasimme, että Kalliosaaressakin oli useita ihmisiä koirineen ja pilkkijöitäkin sen edustalla, joten aloimme jo olla huolissamme, minne leiriytyisimme nuotiolle. Kylmäkin nipisteli sormia, mutta sitten tarvoimme saarien völistä saraikon läpi Isonsaaren toiselle puolen ja päätimme kuitenkin palata takaisin Kissasaareen. Ajatuksena jos siellä ei enää olisikaan muita. Mutta vielä tänä talvena käymättäoleva Papinsaari häämötti oikealla ja sinne se mieli veti kuitenkin. Niin päätteli RUSKAkin päättäväisesti kääntäen kelkkani sinne suuntaan. Sitkeästi se veti minua kelkassa vähät välittämättä tuulesta. Pelkäsin, että leikkauksen jäljiltä sen hännänjuuri ajettuine karvoineen saa kylmää.

05-DSC07725.jpg

Papinsaaressa on hauska, joskin rapautunut, mutta yhä toimiva grillikyhäelmä, jossa voi paistaa makkarat ja lätytkin siellä on paisteltu joskus. 08-DSC07739.jpg

Saari on aikas pieni ja siellä RUSKAkin  laiitomuuden suomissa rajoissa sai tutkia paikkoja vapaana ollen koko ajan näköpiirissä. Jo vuosia se on ollut rinnallakulkija tai edelläkävijä eikä poikkea kuin kauemmaksi kuin asiolleen palaten aina kerallemme. Innokkaasti tutkittiin yhdessä rantoja  ja muita hauskoja juttuja.

10-DSC07743.jpg

Makkarat paistui ja kaakao lämmitti sekä kehoa, että palelevia käsiä. Piskuisessa rantakoivussa roikkui jonkun jättämä emalimuki. Kaunis kukkakuvio ja emali niin hauskasti kolhiintunut kuin emalimukin pitääkin. Kai siitä saaressakävijä on jotain juonut lämpimikseen.

06-DSC07736.jpg

Kissasaaressakin olen nähnyt oksanhangassa suuren hauenpään, mutta täällä niitä olikin kaksi ja toinen vielä suurempikin kuin Kissasaaressa. Jollain on ollut suuret kalat saaliina. Aika "piikkiset petohampaat " niillä näyttää olevan.                 

09-DSC07740.jpg       

Toinen puoli saaresta on kallioista ja kivikkoista rantaa kauniine sammalineen ja karveineen.

11-DSC07746.jpg

Kylmä tuuli lyhensi oloamme saaressa, muuten olisimme siellä viihtyneet pidempäänkin. Suuntasimme nyt suoraan kivisillan lävitse kohti Kirkonkylän uimarantaa autolle. Matkalla Ruska poikkesi vielä pienellä saariluodolla, jossa kasvoi matala rantaleppä laakealla kalliolla.

13-DSC07752.jpg

Aikojen saatossa kalliolle muovautuneet uurteet näyttivät tosi kauniilta.Suksenjäljetkin sinne olivat vieneet ja monien pupulien tassutukset  paljastivat siellä olleen oikein useampia tassuttelijoita viimeisenkin lumentulon jälkeen.

12-DSC07750.jpg

Kotirannassa autolla, kotiin ja tavaroiden purku. Pieni mukillinen jöljellejääneestä kaakaosta ja sitten päikkäreille lämpimän peiton alle. Ihana retki, ihana päivä, ihana päiväuni ja sitten herätys päiväkaffeelle. Täydelistä meille kaikille.