Pelto ja metsänreuna, kotijärvi niiden takana.

Ruskan kanssa iltalenkillä, tutulla järvireitillä.

1-DSC01034.jpg

Ilta alkoi jo hämärtää, kello kohti neljää kiirehtää.

Päivällä satoi, oli plussalla, mittari nyt nollassa, melkein pakkasta.

Kädet kohmeessa, heinikko kahisi. Pienissä vesilätäköissä riite rahisi.

1-DSC01040.jpg

Kuukui kovaa kirkunaa, siipien viuhinaa.

Korppien raakutusta, naakkojen naakutusta.

Variksilla omat soolot eikä huonommiksi jääneet harakkakuorot.

Yli lensi muutama joutsen, haikarakaan ei ollut jouten.

1-DSC01043.jpg

Jokainen halusi saaliinjaolle, tuolle valmiiksi tarjotulle apajalle.

 Kukapa siitä kieltäytyisi, kun vatsa noin helpolla täyttyisi.

Osansa saivat ketutkin varmaan ja supitkin, ei oletus mee tääkään harhaan.

1-DSC01044.jpg

Aurinko nopsaan laski metsän taa, on aika yöpuuta katsastaa.

Taivaanrannalla satoja, satoja lintuja.

Olipa siinä oikein sekakuoro

ja niin monenlaisia, mielenkiintoisiakin sointuja !

1-DSC00943.jpg

Syy kaikkeen tähän on ilmiö: järven hoitokalastus.

Sehän on sitten selviö tuo särjen sieltä pois otatus.

Tonneja niitä saaliina kauhottiin, läheiselle pellolle sitten kipattiin.

Aikansa sätkivät läjässä siinä. Ruokansa monet löysivät, se siitä !

Maanparannusainetta, joku tietää. Hivenaineita ja fosforia,

eiköhän se selitykseksi riitä.

ps. ei vain tainnut maalle ravinnoksi ehtiä muuttua.

Linnut ja eläimet suuhunsa söi eikä maajussin pidä siitä suuttua.