Kirpakka pikku pakkanen, tuuli  " aikas vihainen."

Aurinkokin vastahakoinen, itsekin vähän samanlainen.

Ylösnousu oli kankeaa, olisin halunnut löhöillä vaan.

Lämpimässä peiton alla, Ruskan kaa puhella ja sitä rapsutella.

Olipa kuitenkin hyvä, että lähdin, paljon mielenkiintoistakin löysin.

Suon tuoksua ei voita mikään !

Sen väreistä sieluni pitää.

Tuttu lampi, rannat sen. Kiva polku alla jalkojen.

Jotain kaunista, vaikka pientä. Sitä näkee, kun malttaa pysähtyä.

Samat lampi, sama luonto. Joka kerta erilainen.

Vuodenaikojen värinvaihto, aina mielenkiintoinen.

Luonto on rikkautta, mittaamattoman arvokasta 

ja siitä nauttiminen on

TÄYSIN ILMAISTA !