Keltanastakkaa löytyy usein pöllinpäistä.

Kuinka paljon on paljon ?  Joillekin vähänkin on paljon

ja toiselle taas " paljon " tarvitsee vielä paljon enemmän,

ennen kuin määrite täyttyy.

Luonnossa on paljon kaikkea, niillekin, jotka  haluaa aina vaan enemmän.

Se on "ehtymätön löytölaari " kaikelle kokemiselle. Ainakin minulle.

Syksyä kukkivan ison maksaruohon kukinnassa,

on jokaisessa kukintovarressa vielä kymmeniä pikkuisia, yksittäisiä kukkia.

Haavanlehti on niin kovapintainen syksyllä pudotessaan,

että vesipirarat jäävät niiden pinnalle

ja maatuminenkin kestää tosi kauan, jopa useita vuosia.

Pihassa olevia sieniryppäitä on paljon kaadettujen kantojen läheisyydessä.

Niin noita sieniä kuin putoavia lehtiä on joka syksy paljon haravoitavana,

kun kerran siellä kasvaa paljon myös lehtipuita.

Ja näitä kanttiksia oli tänä kesänä aivan mahdottomia määriä. Annettiin suoraan metsässä pois korikaupalla haluaville, sukulaisille, naapureille, kavereille ja monille muille, jota ei itse tunne paikkoja tai ei pääse metsään jostakin syystä.

Pakastimessa vieläkin paljon annettavaa.  Kun sitä ei malta olla poimimatta kun joka päivä siellä metsässä käy.

Monet pelkää käärmeitä, toiset ötököitä ja hirvikärpäsiä tai vaikeakulkuista maaastoa, mikä on ihan inhimillistä. Silloin on ilo ojentaa hänelle näitä, eihän sitä itteensä enempää tarvii.

ILO KERÄTÄ, ILO ANTAA !