Hallattaren häät

Talvi Hallattarelle,

Pakkas-Ukon morsiamelle

rupesi kaasoksi, ystävälleen.

Putoavista lumihiutaleista,

puhtaan vitivalkoisista

suunnitteli morsiuspuvun

ja jäädytti ihanaisen asun.

Pakkas-Ukon morsian

vitivalkoisessa asussaan,

ihanassa hääpuvussaan

pyörähteli rantamilla,

tanssahteli kanervilla,

iloisena ja onnellisena.

Jälkeensä valon valkean,

aidon rakkauden sanoman

jätti hän polun kulkijalle.

rannoilla näillä astelevalle.

Kuurankukkapalatsiin,

vei Pakkas-Ukko morsion.

Sylissään kantoi, peitti suudelmiin,

häävuoteelle hän nuorikon.

Onnellinen loppu,

ei mikään hoppu.

Saavat nukkua talviunta

peittonaan valkeaa lunta.

Ja kunhan kevät saa,

heräävät ne unestaan

Pakkas-Ukko ja morsio.

Silloin hiirenkorvilla on

vaivaiskoivut rannoilla

ja kevät ilakoi laineilla.

pm -20