Tutuille paikoille töiden jälkeen pariksi tunniksi,
kampa taskuun hirvikärpästen tukasta erottamiseksi
ja saappaat jalkaan. Autolla muutama kilometri ja metsään.
Hauskoja juttuja itselle muistoksi kuvattuna
Metsikkö on kuusivaltaista, suopohjaista ja sammalikkoista.
Nämä sienet kasvoivat syvällä montussa
ja siellä pilkotti myös aivan pieni,
punainen haperonappi seinämässä
avorinteissä kasvoi erilaisia sammalia ja jäkäliä
varoa piti, ettei astu sellaiseen.
Vanhoja maatuvia ja sammalpeitteisiä kantoja oli paljon,
niinkuin sieniäkin, sieviä suppiksia tuossa...ja
vielä tässäkin keltasarvikkaan
ja punaisten mustikanlehtien seurassa.
Oravia on tässä metsässä paljon
ja joka kannon nokassa on myös käpykukkasia nakerrettuna.
...kuten tässäkin, mutta mitähän on mahtanut orava ajatella
tuosta rikkinäisestä kaljapullonpohjasta kannolla? Kannon vieressä pullo itse.
SEN, MINKÄ JAKSAT TÄYTENÄ KANTAA METSÄÄN,
JAKSAT VARMAAN AINAKIN TYHJÄNÄ TUODA TAKAISIN !
Tuskin se siihen itsestään on tullut ja ainaskaan rikkinäisenä.
Kanto se olen minäkin, sammaleinen ja koristeenani on valkeita sieniä.
...tässäpä oli kiva näkymä sienestäjälle.
Kanttarellit on tulleeet vierailulle meille.
Nekin ovat vielä ihan kerättäviä, vaikka syksy on jo pitkällä.
Tässä vaiheessa onkin jo lähdettävä kotiopäin.
Koppa on täynnä suppiksia ja päällä kanttarelleja vielä koristeena.
Kunpa vielä pääsis kaatumatta autolle.
Matkalla vielä silmäniloa tuleville vuosille muistona.
Vuoroin kiviä, pyöreää ja kulmikasta.
Kaunis sammalkivi saniaisrinteessä.
Hipiäni kaipaa kuorintaa.
Tässä vähän kääpiä askarteluun.
Tällä ulokkeella minut kyllä pitäisi huomata.
Kuvat syksyltä 2007
Kommentit