Viikonloppuna teimme pienen retken lempilaavullemme
ja paistettiin siellä myös makkarat
ja evästettiin juoden kuumaa teetä.
Isäntä teki tulia
ja minä kävelin sillä aikaa läheisessä metsikössä
ja sieltä kertyikin pian lippalakkiini erivärisiä,
makuhermoja jo metsässä kutkuttavia sieniä.
Lampaankääpiä, valkeita ja puhtaita.
Pihviksi paistettuna kuin nuorta vasikanlihaa.
Lippalakki osoittautui pian liian pieneksi "sienikopaksi"
kun löytyi kauniita kanttarelleja
ja mustia torvisieniä,
oikein sieniretkellä ollessa parikin kopallista.
Ovat tänä vuonna suuria ja ne on helppo säilöä kuivaamalla
ja menevät silloin pieneen tilaan.
Jos ensi vuonna ei taas sitten tulekaan niitä
voi käyttää edellisvuotisia.
Ne säilyvät oikein kuivattuina
ja säilytettyinä useita vuosia käyttökelpoisina.
Samaa säilöntätapaa käytän ja suosittelen myös
suppilo- ja kosteikkovahverolle !
Eipä tarvinne miettiä,
Kuvat viime syksyltä 2007
Kommentit