Jokasyksyinen karpaloreissu oli taas kiva kokemus.
Käytiin vain näin ensin tiedustelukierroksella,
syötiin vähän eväitä ja kuvailinkin jonkunverran.
Sulassa sovussa hirvikärpästen kanssa viivyttiin puolitoista tuntia,
ämpärillinen marjojakin kotiintuotavaksi oli hyvä juttu.

1910396.jpg

Mummolan "vanhus" se jaksaa kantaa satoa vuosikymmenistä toiseen.
Omenat ovat pieniä kuin koristeomenapuussa,
mutta niitä on sitäkin enemmän.

1910382.jpg

Sappitatti poseeraa kavereidensa kanssa.
Kauniinpunaisia karpaloita oli paljon,
joskin niiden voisi vielä antaa kypsyä viikon pari.

1910377.jpg

Jotain pientä ja kaunista karpaloiden lisäksi
 tapasin suon pienellä mättäällä.

1910386.jpg

Lähtiessäni katselin mummolan päätyikkunaan.
Maalit pokista rapisseet,
tukiraudat puitteissa ruostuneet,
kukkaverhot haalistuneet,
ajan tuulissa haurastuneet.
Liikahtamatta olivat verhot.
Ennen ne aina heilahtivat jos pihalle tuli joku.
Aika kulkee,
kaunis niin oli myös ajanpatinoima
 ahavoitunut rakennuksen lautaseinä,
jossa oksankohdat olivat nousseet ajan
 ja säiden vaikutuksesta ylös pintaan.