Syksy,
 utua ja unelmaa.
Niin hiljaa se odottaa,
lumivalkeaa peittoaan.

1873107.jpg

Herkkä puna poskipään
kyyneleitä silmissään.
...
Kuuntelemaan jäänen,
 kuulen kuikan äänen
surusoitttoa rinnassaan,
kaihomieltä soinnuissaan,
Pitkin järven pintaa
ui se aivan hiljaa.
Kesä kohta mennyt,
on syksyyn ehtinyt.
Tulee talvi, kylmä,
siksi en voi jäädä.
Mukana muiden lintujen
matkaan halki ilmojen.
Täältä kauas pois,
voi kumpa jäädä vois!
pm