Kaikki alkoi tästä

Kuljettiin pienen tytön kanssa metsäpolulla

ja hän näki pienet käävät haavanrungolla.

Illalla pidettiin pulinabaaria auki

ja pieni tyttönen muisteli ja sanoi.

tämä satu ei alakaan,

" olipa kerran ...  vaan kauan, kauan sitten ... "

Rantapolulla haavanrungolla,

kaarnassa järvenpuolella

Löytyvät kengät nämä,

mutta ne on ensin löydettävä.

Pääsylippua ei muuta sulla

taikametsään

tänne jos haluat tulla.

Tarvitset vain avoimen

iloisen ja reippaan mielen.

Opetan sulle kyllä metsän kielen.

Ennenkuin aloitat askeleet,

kengät nää jalkaasi tarvitset.

Näillä kun metsässä astelet,

ihmeitä metsän kuulet ja näet !

Veera Virtahepon päiväunet

Taikametsässä kaikki on jännää,

siellä ei aika kulu ollenkaan,

sanoo pieni tyttönen.

Hän haluaa nähdä ja tietää

onko toukalla vessaa lainkaan.

Kaikenlaista kyselee  lapsonen.

Taikametsässä kaikki on suurta

vaikka se näyttää pieneltä.

Näin tuumii pieni tyttönen.

Katso mummikki puunjuurta,

se näyttää ihan hirveltä.

Kaikenlaista huomaa lapsonen.

Katsos mummikki, mikäs tämä ?

Yök, se on ihan limaista.

Nyrpistää nenää pieni tyttönen.

Kurkistellaan tätä lähempänä,

Oi, se on jotain satumaista.

Mielikuvitustaan käyttää lapsonen.

Kato, mummikki  se nukkuu,

virtahepovauva puun päällä,

innostuu pieni tyttönen !

Nyt käki jossain kukkuu,

se unilaulu on sille täällä,

päättelee itse lapsonen.

Katsellaan Veera-vauvaa,

se lilliputti ja kovin pieni,

tuumailee pieni tyttönen.

Eikä nuku kovin kauaa

 koska onkin vain limasieni,

selittää mummikki

ja ihmettelee lapsonen.

Suloinen siinä nukkuessaan

on tuossa männyrungolla.

Miettii pieni tyttönen:

Vieläkö on Veera paikoillaan

kun seuraavalla kerralla

tänne taikametsään tullaan.

Ihana Veera-vauva,

lausuu lapsonen ja juoksee

jo seuraavan ihmeen luo,

joka oli tällainen.

Tämä satu ei päätykään, että " sen pituinen se

vaan tämännäköinen tämä "