Mittari muuttaa kaupunkiin
Mentiin pikkutytön kanssa poimimaan ahomansikoita vanhalta metsänvartijan tilalta. Alue on poltettu kymmenisen vuotta sitten ja kesäisin siellä käyskentelee toistakymmentä mullikkaa. Näin ollen maa on hyvin lannoitettu ja tallattu ja otollinen juuri ahomansikalle. Myös kaikki kedon kukkaset pääsevät loistamaan tuollaisella niityllä. Siellä kasvoikin tänä kesänä aivan valtavasti ahomansikoita ja kukkaketo oli ennennäkemättömän mahtava. Sieltä löytyi alkukesästä kissantassuja ja kieloja. Juhannusruujen nuorta, kukkivaa pensastoa on levinnyt pitkälle entisen pihapiirin laitamille. Senjälkeen kukkaan puhkesi päivänkakkaroita, apiloita, kissankelloja, keltanoita ja nyt juuri suuria mättäitä ajuruohoa, ihanaa pinkkiä kasvustoa kaikkialta.
Mummikin kesälakissa
se matkaa teki ruusunkukassa.
Mitaten kiersi kukkasta,
ihmetellen tuumaillen:
eihän tää oo ees oikea.
Ei tuoksua minkäänlaista
kumma tuntu mahan alla.
Olenpa pahasti erehtynyt.
Voi, miten käy mun nyt ?
Katso, tässä roikun nyt,
olisinpa tään tiennyt:
" Moni kakku päältä kaunis,"
mutta tää oli pettymys !
Ruusumittari, sanoo pieni tyttönen.
Hänhän ekana huomasikin sen.
Matkas toukka kylille,
evääksi popsi pajua.
Koteloitui lehdelle,
kehitys oli rajua.
Perhonen siitä jokin kai
kuoriutuu " joku lauantai. "
Kommentit