KESÄKUU,

viikko 23:n paketointi

ELÄMYS-laatikko

" Kello löi viisi " ... nyt menoksi,

ennen kuin aamu kerkeää päiväksi.

Minne matka, sydän sen tietää:

tutulle lammelle ja sen rantapolulle !

Aamun ihana auer, aurinko nousee.

Pienenpieniä poutapilviä taivaalla leijailee.

Aurinkoinen saa nyt  - itse - " hymyhymiön ",

sillä tänään se nauravalla päällä on.

Nuotiotuli ja ihmisen aatokset.

Mielessä arjen murheet ja huolet.

Mutta luonto hoitaa tavallaan.

Antaa voimaa, lataa energiaa.

OTA VASTAAN, KUN ANNETAAN !

  Pian huomaat itsesi piristyneen

ja mielesi hyvän, virkistyneen.

Luonnon hiljaisuus,

on hiljaisuutta sen omissa äänissä.

Harmoniaa, " sointuja ihanissa fääreissä."

Taivasmusiikki, onko se millaista?

Tiedä en, mutta kuvitella voisin,

ehkä juuri tällaista.

 Istuskelen nuotiolla, lammelle katselen,

retkiä tänne tehtyjä taas muistelen.

Käki kukkuu kaukana, lukua en laske sen.

Mitä huomenna ? Tänään olen onnellinen.

Suopursun tuoksu vie muistoihin,

sinne lapsuudenajan suoretkihin.

Lokit kirkuvat saarellaan,

hoivaavat vielä poikasiaan.

Haukka on aina vaarana,

napata poikasen mukaansa.

Tänään lokinpoika säästyi.

Surullista,

rastaanpoika haukan suuhun päätyi.

Elämä on joskus raadollista,

mutta toisaalta - näinkin tapahtuen -

" luonnollista. "

Katselin kuutta joutsenta,

seurasin niiden kommunikointia.

Toisilleen ääntelivät ja päitään kääntelivät

minuun päin, uivat hitaasti selälle näin.

Kurjet pitivät takalammella huutokoulua,

mikä lie niillä siellä ongelma.

Metson kuklutusta kuulin ainakin

ja kuikan ihanan soolon, kuulin senkin.

Kun pitkospuille sitten astelin,

tapasin taas tuon tutun kaverin.

Sisilisko, niin sieväsääri,

pitkospuiden alla se hääri.

Ujolta tuo vähän vaikutti,

kun piiloon mennä vilisti.

Kurkisteli alta tuolta ja sieltä

ja oli kanssani samaa mieltä.

Aamu tää on mitä parhain,

herätä kannattikin aamuvarhain.

Jatkoin matkaani kissatassuaukiolle

ja tässä pehmokuvia niistä sulle.

Paljon olis vielä kerrottavaa,

tämä tällä kertaa riittää saa.

Nyt on kiitoksen paikka !

KESÄKUU,

viikko 24:n paketointi

KUKKAISLAATIKKO

KESÄKUU,

viikko 25:n paketointi

SYNTYMISEN IHME

Vesiperhosen kuoriutuminen toukkanahasta.

Sieltä se syntyy ...

" Pylly pystyyn ja hyvä tuuletus. "

Ja sitten lentoon !

KESÄKUU,

viikko 26:n paketointI

PIHAKAVEREIDEN TOUHUJA

Kaverukset tässä, ruokaa pyytämässä.

Nyt jo sitä pitäis saada, muuten voipi olla vaara,

että käytetäänkin "oman käden oikeutta."

Kyllä tässä kroppa venyy kun näin pinnistää täytyy.

Syönkin tätä yksin vaan, en kaverille tarjoa laisinkaan !

 Hyvät tavat kunniaan, " pilkka osuu usein omaan nilkkaan. "

Niin kävi tässäkin jutussa, kaverille pudotin jonkun ajan päästä paketin.

Senjälkeen söivät sovinnossa kivetyksellä lopunkin.

Vain yksi siilinpoikanen näkynyt. ( luonto on joskus julma )

Muut lie varikset ja harakat vienyt.

HEINÄKUU,

viikko 27:n paketointi

HYÖNTEISPOTPURI

HEINÄKUU,

viikko 28:n paketointi

SIENIPOTPURI

HEINÄKUU,

viikko 29:n paketointi

PIKKUPOTPURI pienistä havainnoista

Pikkukanttikset saa nyt paikkansa pikkelssissä !

Kesä on ihanaa aikaa, lapsuusmuistoja ja sen taikaa.

Kuivuus on nyt todellista ja kuumuus ja helle kiusaa luontoa.

Kärhöt on kauneimmillaan.

Sitten alkaa sateet ja niitä riittää.

HEINÄKUU,

viikko 30:n paketointi

AULANGONRETKELLÄ

Huvimaja on monien lempipaikka istuskella ja turistit pysähtyvät sitä aina ihailemaan.

" Pussaustorni "

Aulangon linnoitustorneja.

Jämäkkää kiveä, vaikuttava näky.

Suuria ruutanoita Aulangonlammella,

odottavat ruokaa ihmisiltä, jotka viettävät piknik-tuokioita rannalla.

HEINÄ-ELOKUU,

viikko 31:n paketointi

Näiden asukkeja en tavannut kun en kääröä avannut !

Näitä oli paljon ja lisää tekivät koko ajan.

Olisivat voineet perustaa vaikka kääröpajan !

Rakentajia oli kahta väriä. valmista tuli nopsaa vaikkei ei ollut " käsiä. "

Näinhän siinä joskus käynee, jälkikasvukain tulossa lienee.

Näillä kärsäkkäillä on yleensä pyylevä, " Justiina-tyyppinen emäntä "

ja hintelä " Pekka Puupää-tyyppinen isäntä."

Mutta tällaiset kaverit näitä rullia käärii, nuorissa haavoissa ahkerasti häärii.

Seuraileppas vaan metsäteiden varsilla olevia nuoria haapoja !

ELOKUU,

viikko 32:n paketointi

HAIKALANI

Keväällä rusakkoherrat naposteli ne melkein tyystin,

mutta nopeasti kasvavina ovat taas kuin entinen rypäs.

ELOKUU,

viikko 33: paketointi

KESÄSADELEIKKEJÄ

Kesäsade hiukset kastaa, mutta saappaat pitää jalat kuivina.

Ne jalasta kuitenkin haluaisin ottaa ja ja paljain varpain lätäkköön astua.

Hassuja ajatuksia mummolla, mutta kuka kieltää hassuttelemasta.

Teenkin tään oikein kunnolla kun lapsenlapseni tulee kaupungista.

Ollaan sitten hassuja, minä ja hän. Mitä siihen sitten lisäämähän.

Mutta hauskaa, niin hauskaa se on !

Kesäsade ihanasti kastelee kun pisaroitaan pilvi pudottelee.

Järvenpinta kivasti väreilee, lämmin höyry sen pinnalla tanssahtelee.

ELOKUU,

viikko 34:n paketointi

RUSKAN KAA

Odottelen tässä ja tutkailen, näkyykö täällä muita kulkijoita.

Taitaa olla se metsäkin mukavampi paikka Ruskalle

kuin tuo katukävely korttelin ympäri.

Mutta sitten tää katukävely, siitä en tykkää !

Eikä tarttee, jos ei taho ja minä en nyt kertakaikkiaan taho !

Peppu maahan ja silmät kiinni, se yleensä auttaa.

Korvillani en kuule mitään, mikä liittyy tähän asiaan !

ELOKUU,

viikko 35:n paketointi

NOKKOSISSA KUHISEE

KESÄN KOKO PAKETTI

Vanhuus ei tuu kylälle luoksesi yksin.

Sillä on mukanaan " tuttuja, tutuntuttuja, niinsanottuja ystäviä. "

Nivelrikkoa, verenpainetautia, jäykkyyttä, sokeutta ym.

joskus paljon vakavampaakin.

Kaikki yhtä, vieraat nämä ovat " ei toivottuja"

ja jäävät usein kylälle pitkiksi ajoiksi, ehkä loppuelämäksi asti.

On sillä tosin useasti myös mukavia ja kovasti toivottujakin vieraita.

Lapsia ja lapsenlapsia, poikia ja tyttöjä, kaiken ikäisiä.

Ystäviä, vanhoja tuttuja ja uusia tulevia,

harrastusten mukanaan tuovia.

On yhdessäoloa ja eloa, aikaa läheisille

ja ystäville kuin myös ihan itsellekin.

Saa harrastella omia juttuja, käydä luonnossa,

nukkua pitkään aamulla tai valvoa myöhään illalla.

Voi käydä yöllä jääkaapilla ja keittää vaikka kupposet kahvia

ja juoda se oman kullan kanssa.

Kaikkinensa kesä on ollut haastava, monine käänteineen.

Kun kaikki lyö yhteen ja jakaa kahdella, niin näin on hyvä !

Niin monesta asiasta, pienestäkin saa iloa ja voimia seuraavaan päivään

ja voi sanoa olevansa onnellinenkin.

" ELÄMÄ on ", sanoo Dna:kin !