VAAKAAN

RANTA

Sarjassa, " rakkaat rantani. "

Aamulla aikaisin kun kiiruhtaa luontoon ja metsään,

saa kokea hienoja aistimuksia kaikilla aisteilla.

Meillä lampia ja järviä, isompia ja pienempiä on kunnassamme yli 300.

Monista niistä on tullut 50 vuoden aikana hyvin rakkaita,

joiden rannoilla poikkean usein.

Palolammi on ehkä saanut nimensä sen ympärillä

kauan, kauan sitten poltetusta kaskimetsästä.

Se on lähdepohjainen, raikasvetinen ja syvä lampi.

Ranta itsessään on vedestä noustessa epäkiitollinen,

mutta pohja on hiekkainen

ja tasainen kymmenisen metriä uida vaarattomasti,

jonka jälkeen se syvenee äkkinäisesti.

Siellä käy paljon uimareita. 

Siellä kasvaa myös paljon kauniita lumpeita,

ja aamun autereinen ilma on henkeäsalpaavan kaunis

kun auringonsäteet siivittyvät kuusen oksien lävitse maahan.

KESÄN MENOPELI

Jalat saappaissa ja askeleet ovat minun menopelini.

Tosin auto noin 50 kilsan säteellä, joskus enemmänkin.

Mutta metsä ja luonto, satoi tai paistoi, " aina maistuu."

Joskus meno helpompaa, joskus ottaa enemmän, mutta kivaa aina.

POLKU

Tuttu polku rakkaan Luutalammen ympäri.

Osaan sen karkeasti sanottua " silmät kiinni. " 

50 vuotta tallanneena sen mutkat ja puiden juuret

on tallentuneena alitajunnan ja aivojen muistiin.

Oon joskus testannutkin tuota. 

Tänä päivänä tätä polkua tallustaa satoja ihmisiä,

mutta alkujaan sinne oli vain huono, ruohottunut metsäautotie

ja metsäneläinten käyttämä kulkureitti. Pääosin peurojen ja hirvien.

----------

MAALAISIDYLLIÄ

Vanha Syrjä on ollut viime vuosisadan alussa 

virolaisen Aino Kallaksen kesäkoti.

Siellä on asunut paljon ihmisiä senkin jälkeen,

maalaisidylliä parhaimmillaan.

Nyt sitä kunnostetaan talkoilla entisenlaiseksi.

Talkoissa mukanaolleena on ollut ilo nähdä kuinka homma edistyy.

Meillä on aina niin kivaa siellä, siellä talkoillaan mukavalla porukalla.

Kesäisin siellä järjestetään erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä.

Minäkin olen maalaillut ja tehnyt

vaikka mitä hommaa iloisen porukan keralla.

Syskyn tullen pidetään niinsanottu " karonkkapäivä,"

jossa nautitaan kaikenlaista syötävää.

Tuodaan keittoa, salaatteja, suolaista ja makeaa.

Sitten palastellaan kesän saldo kokoon,

keskustellaan menneestä ja tulevasta.

Niin kivaa yhteisöllistä yhdessäoloa mukavan tavoitten myötä.

LAITURI

Tämäkin on jonkun sortin satama ja laituri.

Kotijärven myrskypäivänä aaallokko vaahtoutuu

ja huuhtoo mukanaan rantapuista varisseet,

veteen tippuneet lehdet rantahietikolle.

Sinilevän rantautuminen on aina takaisku uimareille,

varsinkin lapsille, joille hiekkaranta  ja uiminen on lystiä.

Nyt ei kannata mennä veteen !

TELTTA

Ne on kuin teltassa tai laavulla, sanoo lapsi.

Sateensuojassa tiheän tammen lehvästön alla.

Suikeroalpi on oivallinen lisäke amppeleihin,

 juurtuu hyvin, kukkii kauniisti keltaisin kukin,

ja on viheriänäkin kukinnan jälkeen kaunis.

Luonnon pystyttämä teltta, siltä tää ainakin näyttää.

Laho koivupuu, tuohihan kestää pitkään,

vaikka puu kuoleekin ja lahoaa.

---------

TERASSI

Onhan näillä kirvoilla oma terassikin tuossa edessä.

Kirvat saa aikaan haavanlehdissä hauskoja muotoja.

Lehdet kupertuvat ja sisällä asustaa satoja kirvoja,

joista sitten muurahaiset lypsävät niistä erittyvää nestettä.

Jännä luonnon järkkäämä yhteiselo.

Näitä on niin monimuotoisina, upeaa " arkkitehtuuria."

Yleensä lehden kärkiosa jää ikäänkuin lipaksi,

terassiksi, sanoo lapsi.

Jonkinlaiseksi katokseksi, sateensuojaksi.

RYYTIMAA

Tulipa nyt hassunhauska viritelmä ryytimaahani, naapuriakin nauratti.

Ryytimaani on ollut hoitamatta kolmen kesän ajan lähes tulkoon kokonaan.

Tänä keväänä laitoin sinne kurkuntaimia,

mutta mokasin kasvun likkaa lannoittamalla.

Sain siskoltani kanankakkakuiviketta, jota kasvulavaan änkesin,

melkein teilasin ne taimet.

Onneksi tajusin ottaa ne ämpäreihin ja kivetykselle uusiin multiin.

Ja tuo ritilä, muovia vaikka onkin ja roskiin oli menossa,

niin siitä hokasin oivan kannakkeen näille taimille. 

Ja kurkut tykkää tästä ja mä kurkuista.

Ananaskirsikka, kukinto kuin juutalaiskirsikalla / lyhtykukalla,

mutta tämä tekee pienen vaaleankeltaisen hedelmän.

Se on jännän makuinen,

en osaa verrata mihinkään makuun, mutta tykkään.

Kun  " marja tulee keltaiseksi, se on kypsä."

MÖKKI

Tämän metsänvartijan tuvan pihapiirissä

on ollut myös Mustin oma mökki

ja hieno mökki se onkin.

VAAKAAN

RANTA

Tämä on ollut kauan kaivattu ja odotettu saavutus.

Me ikääntyvät ja monet muutkin pääsemme

ihailemaan kaunista lampea ja sen rantamia

ihan nuotiopaikalle asti.

MAALAISIDYLLIÄ

Vinttikaivo ja heinäseiväs.

Lapsuuskotini naapurissa oli vielä vinttikaivo,

josta me naapurinkakarat saatiin nostaa lehmille

ja hevosille, saunaankin vedet.

Heinässä oltiin niin omalla kuin naapurinkin pellolla.

Savusaunassakin oon ollut,

lokki teki useana vuonna pesän " harjakatolle."

Maalaismaisemaa ihan aitona.

TERASSI

Eihän meillä oikein mitään terassia ole,

vaan tämä on pyörätuolille tehty luiska,

mutta sen kaiteelle on aina tuttuja pihakamuja pyrkimässä.

Fasaanit ovat tulleet niin tutuiksi, pyrkivät sisällekin avoimista ovista.

Tulevat heti jostakin pusikosta

kun näkevät minut ikkunassa tai kun ulos menen.

KESÄN MENOPELI

Lastenlasten pienet kottikärryt ovat " oiva kukkapurkki "  kesäkukille.

Vaikka lapset ovat jo kasvaneet,

niin kottarit ovat ihanien lapsuusmuistojen todentaja,

joka kerta kun ovesta astuu ulos.

Joskus ollut paljon käytetty menopeli.

LAITURI

POMMER-laiva Maarianhaminan laiturissa.

Googlatkaa  jos haluatte siitä lisätietoa  sen historiasta.

Ainoa 4-mastoinen parkki koko maailmassa,

joka on säilynyt alkuperäisnäköisenä.

Toki sitä on entisöity ja toimii nykyisin museona. 

Laivaa ei saanut millään koko kuvaan,

ehkä mereltä päin kaukaa olis voinut saada.

RYYTIMAA

Ryytimaani käsittää muutaman karviaispensaan.

Marjoista syön osan " ruotoineen päivineen."

Lopuista teen hilloa, joskus " köyhänmiehen lakkahilloa."

Porkkanaa ja karviaista sekaisin ja hyvää on !

-----------------

POLKU

Vielä yksi polku, joka johtaa Lukkolammelle.

halki mäntymetsän pimeämpään kuusikkoon

ja vaikeasti kuljettavalle polulle,

mutta sen polun varrella sijaitsee aivan ihan metsälampi kaukana aasutuksesta.

Täällä käyn istumassa lahoavalla penkillä muutaman kerran kesässä.

Täällä hiljaisuudessa"  saa auki kaikki lukot."

TELTTA

Luonto rakentaa hauskoja juttuja. Tässä kaksi  ( vanhaa  ? ) puuta,

kitukasvuista, mutta läheisyys on ehkä liian liki.

Kuusi ja mänty, molempien kasvu hidastunut, kelottuvat. 

Tikka nokitellut juuresta toukkia, murkkuja ja kuorikaarna irtoaa.

Oisko tää nyt mun kuvitelmani luontoteltasta ?

MÖKKI

Nuotiopaikan kelopuussa on monta koloa ja monta pesijää kesäisin.

Arkailemattomia lintuja, tinttejä peipposia, muitakin.

Hyvä sopu säilyy niiden keskennäissä mökkeillessä,

mutta tänä kesänä myös yhdessä kolossa oli jonkun ampparin pesä.

Se pikkasen häiritsi yhteiseloa kaikilla osapuolilla nuotion läheisyydessä.

Mukavaa seurattavaa nuotiolla istuessa.

VINOON

POLKU

Näitä polkuja ja mettäteitä on tullut tallattua kymmeniä vuosia.

Aamu-usvan ihanassa hyväilyssä näitä polkuja on kiva astella.

Teen näitä reissuja kaikkina vuoden- ja vuorokauden aikoina

ja usein päädyn tulille nuotiopaikalle.

LAITURI

Kotoa maailmalle, ei kauas, vaan Ahvenanmaalle ja sen saaristoon.

Oli niin kaunis suomensininen taivas

ja ylpeänä katselin pitkään Suomen kaunista lippua

sen liehuessa tullessa peräkannella.

Laiva saapuu kotisatamaan Turkuun. 

Matkalla oli mukavaa, mutta kotiin on kiva palata.

TERASSI

Oisko tuo vanhan saunan oviaukossa oleva kulkukäytävä

näiden kanasten terassi kun usein siinä aamuisin viipyvät 

" miettiessään päivän askareisiinsa ryhtymistä."

RANTA

Aamu-usvan peitossa on maisema, aurinko on nousemassa.

Näitä rantoja ei väsy ihastelemaa eikä kuvaamaan.

Aamu-usva rannalla ja suon tuoksu kasteisessa maassa.

Minkä voiman se antaakaan ihmiselle  !

Hämpyn verkot saa näkyviin lyijykynäversiona paremmin.

Ne on niin taidokkaasti rakennettuja.

Näinkin on joskus elämä.

Täällä oon muutaman kerran kesässä aamuauringon noustessa.

LAITURI

Kalattoman rantasaunan laituri.

Tiistaisin sanaillat uinteineen ja mukavaa yhdessäoloa

mukavien ihmeisten keralla. Kahvitusta pikkupurtavan kanssa.

MÖKKI

Tämä maan alainen mökki lienee murkkujen pesäkolo.

Tämä jonkun pistiäisen, joka raahaa saaliin mökkiinsä,

jos mökin lähelle sellainen osuu.

VAAKAAN

KIVELLÄ

Pieni tyttö oli piilottanut kiven, mutta tulikin katumapäälle

ja päätti palata hakemaan sen takaisin.

Joku oli tietysti sen jo löytänyt ja ottanut itselleen.

Suruhan siitä tuli ja äiti pyysi tekemään uuden, toiveena murkkuja. 

En oo hyvä piirtämään,

mutta karrikoiden jotain sain karhean kiven pintaan tussattua.

KANNOLLA

Kannoilla kasvaa monenlaista, limasieniäkin usein.

Mistä lie saanut nimensä sudenmaito.

Ensin sillä on vaaleanpunaiset, pinkit pallukat,

jotka pian hajoavat muuttuen harmaiksi, lopuksi jauhoiksi.

Paranvoi - limasientä on monen tyyppistä ja väristä.

Tässä on tarjolla " valkoista helmipuuroa ," mutta vain hetken.

Pian se on jo toisessa muodossa.

Aidaskääpä on hauskannäköinen kuusenkannoilla kasvava kääpä.

Sillä on kauniita juovia ja muodoltaan aaltoilevat piparkakkureunukset.

Kannoilla kasvaa myös monenlaisia kääpiä.

Pieniä, harmaita kääpälatikoita löytyy kääviltä paljon.

KATOLLA

Nän se on. Koppis punnertaa lintulaudan katolla !

TAIVAALLA

" Kaveria ei jätetä "

Joskus minäkin kurkotin tuolle siniselle taivaalle !

MISSÄ, KÄDELLÄ

Kädellä tässä alkukesän kirjotupsukkaan naarastoukka,

joka koteloitui pian löydön jälkeen.

Kehräsi karvoistaan toukkakotelon

ja muni siihen satoja pieniä munia pallon muotoiseen rykelmään.

Naaras ei koskaan lennä vaan kuolee munittuaan.

Luonto on ihmeellinen.

Nämä on hauskoja veijareita

ja niin kauniita hohtavissa puvuissaan.

Käärivät jos jonkinlaisia kotikääröjä haavanlehdistä.

Kaksi ehdottomasti kesään kuuluvaa.

Ahomansikat ja päivänkakkarat,

molempia on paljon ollut tänä kesänä.

Pieni on kaunista, sitä ei aina vain tahdo huomata.

Kaikilla koppiksilla on omanlaisensa look,

tämäkin ylen hieno juhlapuku.

OKSALLA

Katajanmarjaoksa. Kypsyminen monessa kehitysvaiheessa.

Voi käyttää mausteena ruoanlaitossa ja juomissa.

Menneen talven tuleentunut koivunlehti

kelopuun oksalle liimautuneena.

Kaunis  näky hauraudessaan.

Tykkään mielikuvitusleikeistä ja kuvata pieniä yksityiskohtia luonnosta.

Mielikuvitus on halpa huvitus, jota oon harrastanut pitkän ikäni.

Tässäkin näen monta hahmoa, mitä sinä näet tässä kelo-oksalla ?

Punakäävät kasvavat koivujen lahoavilla maapuilla ja oksilla.

PIILOSSA

Mysteeri, joka ei ole ratkennut.

Maassa olevassa kukkavadissa oli yhtenä aamuna

piilotettuna tällainen muna mullan alla.

Pihassa on fasaaneja, mutta tuskin itse sinne munineet.

Kettu on kuleksinut pihapiirissä koko kesän

ja jätöksiäkin vielä löytyi viime viikolla pihalta.

Jää auki kysymys, sekö, muuta en keksi.

Fasaaneja se on verottanut pesimäpuuhista monia ja poikasiakin varmaan.

Pihakamullani on enää kaksi jäljella 7 poikasesta.

Pellon poikki se yhtenä aamuna juoksi fasaanikana suussa.

No, tarviihan senkin poikaset ruokaa.

Luonton on tätä luonnollisesti, se on vain hyväksyttävä.

Katsokaa, kuinka pieniä nuo munat

lehden alle piiloon munittuna ovat !

MAASSA

Hanhet on monin paikoin epätoivottuja vieraita,

varsinkin hoidetuilla nurmikoilla.

Maahan jää suuriä jätöksi, joista kulkijat ei tykkää.

Katinlieko tuo maassa suikertava ja keltalieko mätästävä.

Hienoa kranssiainesta, jotkut liekot ovat suojeltuja

ja ilman maanomistajan lupaa muitakaan ei saa kerätä.

KOLOSSA

Näitä ikivahoja puita, joissa on suuriakin koloja,

tapaa paljon Helsingissäkin.

PYSTYYN

KIVELLÄ

Taas näitä " mun kuvatuksia ", kiven kyljessä hahmoja.

TAIVAALLA

Myrskypilven alle pimentyy tienoo, hetkellinen agressio sadetta,

rakeita, tuulta ukkosherran rajussa pyörityksessä.

Taivas on mustan harmaa !

Sitten suomen sininen taivas ja lempeät valkopilvet !

PIILOSSA

KANNOLLA

Eväät pitää olla mettäkeikalla. Voi istua kannon nokkaan

ja seurailla ympärillä olevaa luontoa.

Kantojen muodoissakin eroja. "Sydämmellinen kanto."

Tää taitaa olla mun kamuni " Parta-Joosepin pikkuveli "

kun on paljon sitä pienempi.

Sillä kova ääni ja se viihtyy paahteessa, kannoilla ja puiden rungoilla.

MISSÄ, LEHDELLÄ

Tää ei oo vuorikiipeilyä kun on noin tasainen seinämä.

Lehden alle on turvaan munittu nääkin idänlehtikuoriaisen munat.

Haapa, koivu, paju ja vadelma.

Neljän lehden menu !

Ei tää ole naamiaisasu, mutta hieno kuosi tässä on !

MAASSA

Limakkoja taas, toisenlainen olemus näillä.

Maassa, jäkäläkarikkeella kasvava tuore limasieni.

Luonto uudistuu, tuhkasta nousee Fenix - lintu !

Maa saa uuden kauniin kattauksen muutaman vuoden päästä.

Luonto rakentaa säillään monenlaista taidetta kulkijan ihasteltavaksi.

Kuivuus / sateet vuorotellen muokkaavat

sienten lakkeja hauskoiksi kukkasiksi.

Sisiliskoja on nyt kuumalla ollut näkösällä paljon.

Ne osaavat maastoutua  ja ovat vikkeläliikkeisiä,

pudottavat joskus hädissään häntänsäkin.

Heinäsirkka maastoutuu maan väreihin  tummaan karikkeeseen.

Tätä ei huomaa maassa hiekalla,

vasta sitten kun se pyrähtää lentoon.

KATOLLA

Toisella puolen lintulaudan kattoa lempi leiskuu.

OKSALLA

Joku keltanupikka-laji, niitä on ainakin minun vaikea erottaa toisistaan.

Nupikkaiksi kutsun itse näitä oksalla oleilijoita.

Äiti - mamma - sisiliskoko viimosillaan

lekottelee aurigossa kelopuun maaoksalla.

Onkohan tämä nyt se tuhkasta noussut FENIX - lintu oksallaan ?

KOLOSSA

Kaatunut laho koivukelopuu, jossa paljon tikankoloja.

Sen verran vielä tuoretta puuta,

että sadevesi pysyy kolossa ja heijastaa kuvia ylläolevasta.

Tää kärpärä oli tosi uskalias.

Se käväisi tuolla kolossa, kenen tekemä ?

Viipyi siellä pitkän tovin, mitä siellä puuhasteli ?

Pienessä kannonolossa kasvaa tämäkin sieniperhe.

VINOON

KATOLLA

Tässä savusaunassa katonharjalla on ollut monena vuonna lokinpesä.

MISSÄ, VEDESSÄ

Lukkolampi metsän sydämmessä. Sinne johtaa myhkyräinen polku,

mutta polun päästä löytyy ihana suolampi.

Se on hiljaisuuden retriitti, paikka jossa " kaikki lukot aukeaa."

En oo koskaan löytänyt näin paljon noita ruususiipiä,

yksittäisiä vain joskus.

Niitä oli vedessä hukkuneena, mutta lennossakin monta.

On se niin kaunis perhonen, eikö vaan ?

Ihania on valkoiset lumpeet, mutta näitä näkee harvemmin.

Mustialan kartanon tilalla on tällainen punaisten lumpeiden lampi.

Lumpeenlehdellä on syöty, paistateltu päivää. Jälikasvukin on turvattu.

Paljon on munia, joista uusia tallustelijoita lehdille syntyy.

PIILOSSA

Joku se tuollakin pienessä villapesässä asustaa.

Se on hyvä piilo ja näyttää umpinaiselta,

mutta aina siellä jossain sivussa on pieni reikä, josta ulos tullaan.

Kas, niinhän onkin !

Hämppy se täälläkin asustaa !

KIVELLÄ

Minun kotikiveni, ympärysmitta valtava.

Sen alta näki toiselle puolelle, oli pelottava siinä paikallaan ollessaan.

Pysyi litteällä rapakivellä monta vuotta, kunnes kellahti kahdesti kyljelleen

ja vei mennessään pihlajapuuni. Onni, ettei kukaan ollut lähellä. 

MISSÄ, KUKASSA

Ei vastausta, taitaa olla ylpiä tuo jääräpää !

Meen pois, oot ikävä kaveri !

Toukkia löytyy kasvien, kukkasten lehdiltä ja kukinnnoista.

Kuka on syyllinen ? Päivänkakkaran terälehdet syöty.

" Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta." 

Ei tunnusteta !

Sopu sijaa antaa !

" Kaunis, mutta rikollinen ja tuomio odottaa. Vieraslaji, karkotetaan."

Siankärsämö on monien ötököiden lempikukka,

vaikka tuoksuukin voimakkaasti ( minusta pahanhajuinen ).

KOLOSSA

Hämppy kolossaan, munasäkki selässään.

Kollaasi 464 (32/2025)

 

Suklaata ja vaniljaa / chocolate and vanilla

Jotain limasienirihmastoa lahopuun pinnalla.

Silkkityynynen on ensin " kova ", mutta kun

Itiöt valmistuu sen rakenne muuttuu kaakaomaiseksi jauheeksi.

Mustaloisikka, maanalainen mukula halkaistuna.

Suruvaipat kuoriutuivat elokuulla.

Kollaasi 463 (31/2025)

 

 Hento Laventeli / Tender Lavendel

Ekaa kertaa tänä kesänä kukki käynnösruusuni.

Lastenlasten kottarit uusiokäytössä.

Punahapero vaahtokylvyssä !

Malvat kukkii villinä pihassa, antaa kukkia vaan !