Pitkään odotettu ja usein siirtämään jouduttu taivaallemeno toteutui.
Lentäjä ei ollut aikaisemmin tapaamani ja kone oli pieni moottorikone.
Kolmen miehen mittainen, mutta kaunis yksilö.
Ei aivan niinkuin olin odottanut, mutta kuitenkin,
Olen aina sanonut, että benzi-hyppy on vielä tekemättä,
mutta tämä kyllä vastasi sitä ja paljon enempääkin
monen näkijän ja kuulijan mielestä.
Kaksi edessä vähän vanhempaa
ja meitä kaksi takana pikkasen nuorempaa.
Ohjaimissa 78 -vuotias veteraanilentäjä,
jota lähes samanikäinen "pilotti " vieressä ohjasi.
Kaikki tiukasti kuin sillit suolassa,
jalat etummaisten peffan alla vanhanajan siipiveikossa.
Siitä sitten rullattiin kiitoradalle ja ilmaan.
Peukunpitäjiä oli kentänreunalla.
Jännittihän tuo, mutta kun leikkiin ryhtyy, sen kestäköön.
Hurjalta se tuntui tuo pienessä purkissa istuminen
ja kyllä sitä apua pyysi joltakin suuremmalta varjelijalta,
jotta sitä ehjänä takaisin maanpinnalle tultaisiin.
Suuntana oli vain kaksi vaihtoehtoa,
joko mennään taivaaseen tai tullaan alas ...
Kotipaikkakunnan kauniit maisemat monine järvineen
ja lampineen hälvensivät jännitystä vähän.
Tuli siinä ajateltua monenlaista alas katsellessa.
Tässä kolme lampea, joista etummainen on erityisen lähellä sydäntäni.
Täältä kun ei ole muuta kuin alastulo ja sekin kovaa jos joku menee vikaan.
Hauskat papathan ne oli etupenkillä. mutta ....
Oma syy, sanoisin kun uskalsin.
Kierreltiin kolme varttia, nopiaan käy matka linnuntietä vaikka mihin.
Mutta orpo olo sitä on
kun näkee samalla kertaa putken siipeen
ja laskupyörän ja sen alla maaston, metsät, järvet, lammet
ja asutuksen aivan pienenä.
Sitä tuntee itsensäkin todella pieneksi.
Lentokorkeus oli noin kolme-neljäsataa metriä tällä pienellä koneella.
Pidän kyllä purjelentokoneella lentämisestä enemmän.
Siinä ei käännökset ja kaarteet tunnu
koneen moottorinäänen ja tärinän myötä niin kehossa.
Alastulo jännitti enemmän kuin nousu.
Kiitokset papoille, jotka toivottivat uudelleen tervetulleeksi
meidät kanssaan uudelle matkalle ensikesänä.
Hauskaa heidän kanssaan oli haastella vielä maassakin.
Pelkoadrenaali purkautui vasta jälkeenpäin
kun sitä ehti ajattelemaan oikein kunnolla koko juttua.
Hieno homma ja uskomattoman ihana tunne nyt !
Kommentit