DSC06573-001.jpg

Hallatar ja pakkaspoika

Illan tullen aurinko laski,

pakkaspoika neitoa kosi.

Suukon kylmän, jäisen

antoi poskelle neitosen.

Häät me sitten vietetään.

Pian, pian nyt jo tänään.

Nythä on onkin sää oiva,

miettivät Hallatar ja Pakkaspoika.

Hallatar, neito valkoisissaan,

ohuessa pitsikoltussaan

tanssi pihan tanhuvilla,

vihreällä nurmikolla

höyhenenkevyin askelin.

Olen maailman onnellisin,

se ajatteli

ja Pakkaspoikaa suukotteli.

 

Hääkimpustaan sieviä, kuurankukkatähtiä

morsian valkohuntuinen nurmikolle sirotteli.

Se oli niin onnellinen.

Pakkaspoika neidon tanssia seurasi

ja pihanurmea ihasteli.

Kuinka kaunis olikaan

kuurankukkien peittämä valkea maa.

Yön syliin vaipuivat ne onnessaan.

Aamun tullen koko pihamaa

oli kuurankukkia valtoimenaan.

Onnemme valtakunta,

sanoivat Hallatar ja Pakkaspoika.

Vai oliko kaikki sittenkin vain unta ?

pm -23