Kukon kanaset

 Nyt, armaat, rakkaat akkaseni,

tahdon viedä teidät ulkomaille.

Tutkimusmatkalle, ruokaretkelle,

oikein pihanympärysmatkalle.

Tutkitaan ensin kasvimaa,

sieltä matoja varmaan löytyy.

Jyviä, mistähän niitä saa,

sitä emännältä kysyä täytyy.

Onko muita ehdotuksia?

Kaakattakaa nyt vaihtoehtoja.

No, nyt pikapikaa pitäis päättää,

mihin sitä sitten mennään !

No, pihan perälle tietenkin,

pitäishän tuo kukon tietää.

Käynyt on siellä ennenkin,

nyt pitää  joutua, rientää.

Toukka tuolla, kärpänen

ja vielä sittisontiainen.

Siinä menyy hyvän lounaan,

pian kuvut täyteen saadaan.

Hernemaalla hyvät huvit,

siellä viivytäänkin pitkät tovit.

Kukko kanasiansa paimentaa,

hellästi kurilla niitä rakastaa.

Leikkimökin alla kylvetään

hiekkamullassa roppa  pestään

ja koko kanasen höyhenpuku.

Ohjelmassa vielä yksi luku.

Iltapesulle, ei mitään muttia,

pitää höyhenet, sulat sukia,

komentelee kukko akkojaan.

Onkohan se sovinisti ?

Ei, ei, hyvää tarkoittaa vaan

ja  kiekaisee kiitoksen

ilmoille kuuluvasti !

Nääs kauniinpia kananunia

näkee kun on puhtoinen.

Ja paremmin jaksaa munia,

talon emäntäkin tietää sen.

Jo alkavat painua silmäluomet,

väsymystä tuntevat kanaset

Kotiorrelle sinne, ylös lentäkää,

hetkeks tänne vahtimaan jään,

sanailee kukko nyt sävyisästi.

Kettu Keikura vaanii ilkeästi

se aina öisin pimeän aikaan.

Korkeutta lisännyt on aitaan

talon emäntä. Nyt turvaa on,

mutta kukko on silti levoton.

Emännän valvovan silmän alla

on kukon ja kanasten hyvä olla.

Lisäksi vahtii Mantakin pihaa,

ketun matkoihoinsa tuotapikaa

se ajaa, jos repo pihalle aikoo.

Manta ja kanaset toimeen tulloo

hyvin, kuin paita ja peppu.

Kaukana pysyköön kettu !