Nyt en saa täänhetkisiä HUGON JA HELMIN KUVIA KONEELLEE ?????,

VUODATUS TÖKKII, LAITAN MYÖHEMMIN.

Liekö syy, että kopioin ne salasanasuojatusta toisesta blogistani

Tämä tarina syntyi Kuusamon lomareissulla 2007 metsässä,
jossa on paljon kelottuneita puiden kantoja.
Kotona on myös tämäntapainen kaunis
vanha puun ulkokuorirunko, mustunut ja nokinen.

NOKIHOVI

 ON HUGON JA HELMIN
 KOTIKOLOKSI  VALITTU PAIKKA
 ja tonttina on koko meidän kotipiha.

Hugo ja Helmi ovat kyllä syntyneet täällä etelässä joskus 2005
joulun alla  huovutuskokeilun tuloksena.
Kotinaan ovat pitäneet peräkammarin "lumppuhuonetta"
elellen milloin missäkin nurkassa, välillä jopa seinällä.

Ensin syntyi HUGO ja sitten HELMI.
Rautalankaa vartalonmuodoksi,
vähän räsyä ja vanua alle ja harmaata villaa päälle.
Mäntysuopaa lämpimän veden kera ja hyvää hierontaa  jonkun aikaa.

NOKIHOVIN elämää seurataan silloin tällöin
tässä kategoriassa
ja onhan sitä sukua kaikilla,
joten voidaan tutustua myös heidän serkkuihinsa,
ystäviinsä ja naapureihinsa jatkossa.


HUGON JA HELMIN RAKKAUSTARINA

Asusti kannonkolossa
nuoripoika Hugo-hiiri,
apilapellon laidassa
kannossansa, katolla tuuliviiri.

Yllänsä pellavapaita harmaa
mietti mielessänsä hän;
jotain täytyis tehdä varmaan,
jotta löytäis ystävän.

Unelmistain totta teen,
sydämmein kaipaa ystävää
jos löytäisin hiiri-neitosen
elo ihanaa ois  -EI IKÄVÄÄ -

Niin Amor kuuli toiveen tuon
kun kaipaus rinnan täytti.
Hugon ohjas neidon luo
rakkaus sinne polun näytti.

Hän kuuli soiton vienon
pienten sinikellojen
riens Hugo yli pellon
luo kelloniittyjen.

Huomenta, sinä tyttökulta;
rohkeasti kysyn yksintein!
Otatko kesäiset kihlat multa
ja tulet mun vaimoksein?

Oi, tulithan Hugo -prinssini,
mä kyllä jo ootinkin sua.
Tuun vaimokses koko sydämelläni.
Tais HUGO ja HELMI rakastua.

Rakennetaan isompi kotikolo,
monta huonetta lapsillemme.
Siel olis meillä lämmin olo,
paljon rakkautta toisillemme.

Viljellään sitten yhteistä peltoa,
apilaa ja paljon sinikelloja.
Voitais vanhana tarinaa kertoa
ja muistella nuoruudenaikoja.

Jos elämä joskus toisi surun,
ei meitä se lannistaisi,
keräten jokaisen ilon murun
minä sinua, sinä minua

AINA RAKASTAISIN !

*********************

Hugon ja Helmin kotikolo on
NOKIHOVI
ja sitä he nyt rupeavat kunnostamaan
ja laajentamaan suurperheen tarpeisiin sopivaksi
ensikeväänä heti lumien sulettua.



Talo on purettu alkutekijöihinsä,
vain " hirsikehikko" on pystyssä...

 Rakennussuunnitelmia tehdään talven aikana yhteistiimissä.
 Hugo ja Helmi asustavat sen aikaa lämpimässä
 "lumppuhuoneessa " nokkishiirien kanssa.