Nää on mun ja varattu,

sanoo pikku-ötömööri.

Terälehdistä napsittu

jo on muista

ja se on väärin.

Munareppu selässään,

auringossa lämmittelee.

Hämppyemo säkissään,

poikasiaan tuudittelee.

Onkohan jälkikasvu samanlaista,

musta-valkoista, raitajalkaista ?

Vaalea on hipiä tällä,

toisella hämähäkillä.

Mustan kannon kyljessä,

poikaset kai pesässä

on jossain kaarnan alla.

Ei sentään taivas´alla.

Kimalaiskuoriainen,

terävät on jalat sen.

Tarttuu niillä mihin vaan,

eikä pelkää ollenkaan

- minuakaan -

lensi tuohon vaan,

polvelleni katsomaan,

josko kuvan voisin ottaa !

Otinhan minä.

" Hän on nyt siinä."

"

Ankkalammella Aulangolla "

poikettiin matkallamme.

Levähdettiin tutulla rannalla

 ja siellä eväätkin söimme.

Paljon oli lokkeja,

ja sorsia poikineen.

Variksia, telkkiä, puluja

ja tyttö pullanmuruineen.

Kaikki halusivat osansa,

myös lammen ruutanat.

00000000000000

Ainoa me ooteltiin,

mutta sitten kävi niin.

Luoksemme se tullut ei,

ruokahalun kai suru vei.

Hiljalleen kiersi lampea,

se ikävöi kai Jannea.

Omaan kotisaareensa ui,

ja lepäämään asettui.

Suki ensin sulkansa,

pään painoi kainaloonsa.

ps. Aino ja Janne  Aulangon joutsenet.

Janne menehtyi saamiinsa vammoihin

ottaessaan yhteen laulujoutsenen kanssa reviiristä

kotilammellaan jo edelliskesänä ja toistamiseen tänä kesänä.

Se ei olisi parantunut vammoistaan ja jouduttiin lopettamaan.

Yhtä vaille tusina,

on näitä toukkapoikia.

Isommat pieniä hoitaa,

kunnes ne jalat alleen saa.

Mustia nokipoikia lepänlehdellä,

- siskonpetillä -

nukkuvat toistensa vierellä.

Pistiäisen toukilla,

musta pää ja pilkkuja.

Osaavat taikatemmpuja,

- kuten näet -

ovat ihan mutkalla.

Ahomansikkaisilla sormilla

ne eivät tykkää olla.

Ennallistettu alue uudistuu.

kaikki uudelleen rakentuu.

Musta maa peitteen saa

kesän keltaisista kukkasista,

syksyn punaisista puolukoista.

Rakkautta on kaikkialla,

tässäkin kauniilla kukkasella.

Tää kuva viimeisin

on minusta kyllä kaunein.

Eka kertaa tään tapasin,

se vei mun sydämmein.

Nimi on

surukärpänen

ja väri on musta sen.

Mutta

kesäpäivä oli lämpöinen

ja olin niin onnellinen.

Kukkakedolla kanssani

lapseni, lapsi

ja

 minä

" harmaahapsi. "