Vanha tekstini / Nuoruuden ehdottomuus .... - jatka lausetta
ps. kaivoin vanhan tekstini joskus vuosien takaa,
jolla olen osallistunut Runo / kuvatorstai - haasteeseen.
Puperteetti-iässä tuli manattua ja loitsuttua kaikkea sitä, mitä sylki suuhun toi.
Eletty ELÄMÄ toi eteen sen, minkä taakseni jätin !
Haaste Nro 112
TEKSTINPÄTKÄ
TEKSTINPÄTKÄ
Nuoruuden ehdottomuus
naulasi
kokemattomuuden
mustavalkoisia
ja rumia sanoja
päiväkirjaani
sen alkuvuosien
päiväkirjaani
sen alkuvuosien
ensilehdille.
Käsintaotuin,
rautaisin nauloin löin ne kiinni
" minä tiedän"- vasaralla:
vahvoja voimasanoja
tunnemyrskyn vallassa.
Sattui monia
Käsintaotuin,
rautaisin nauloin löin ne kiinni
" minä tiedän"- vasaralla:
vahvoja voimasanoja
tunnemyrskyn vallassa.
Sattui monia
kipeää tekeviä
omaan sormeen
ja " sivuun osuneita "
omaan sormeen
ja " sivuun osuneita "
ohilyöntejä
jättäen painauman
muistiksi takaraivoon
jättäen painauman
muistiksi takaraivoon
vuosiksi,
vuosikymmeniksi,
aikojen päähän,
tähän hetkeen.
Ruosteen sinetti on murrettuna.
vuosikymmeniksi,
aikojen päähän,
tähän hetkeen.
Ruosteen sinetti on murrettuna.
Nyt
lempeät sanat, ajatukset,
ne lentävät
vapaana,
viivähtävät
tunnemyrskyn laidalla
odottaen
sen laantumista.
Vuosia siinä meni,
vuosikymmeniäkin.
Niiden aika tuli.
Ne olivat odottaneet
uskollisesti
- tietämättäni -
vuosikymmeniäkin.
Niiden aika tuli.
Ne olivat odottaneet
uskollisesti
- tietämättäni -
vain oikeaa hetkeä.
Nuoruuden ehdottomuus
on vaihtunut
eletyn elämän kokemuksiin
ja niiden mukana tuomaan
jokapäiväiseen todellisuuteen.
Elämä opettaa
ja
ELÄMÄ ON !
Luoja on antanut elämän
sen kaikissa väreissä.
NYT
musta kuilu ei pelota,
vaikka
lopullisuus
ottaa kädestä.
Sateenkaari on kaunis,
alusta kaaren loppuun asti !
Kirjoitettuna ajatuksia ajalta
syyskuun 4.stä joulukuun 17:sta 2008,
jolloin pääsin kotiin sairaalasta
Kommentit