PARAS JOULUPUKKI IKINÄ

1-DSC01538.jpg

Meillä kävikin tänä jouluna pitkästä aikaa joulupukki. Se olikin oikein TAIKAPUKKI. Monta vuotta se on kulkenut ohitse Lopen jättäen vain terveisensä lahjasäkin kera rapunpieleen. Meillä olikin kertakaikkiaan ihana joulu kaikkine lisukkeineen. Tämä pukki ei asustanut ihan Korvatunturilla asti vaan saapuikin vähän etelämpää Pohjois-Pohjanmaalta Raahesta meitä ilostuttamaan ja viihdyttämään. Aikoi viipyä täällä etelässä muutaman päivän ja yökortteeristakin sovittiin jo alustavasti viime kesänä. Aatonaattona hän saapuikin iltakahdeksalta, vähän väsyneenä ja pitkän ajomatkan ajaneena. Vaarojakin oli kohdannut matkallaan. Suuren hirvisonnin kanssa meinannut ottaa nokkapokkaa, vaan viimetingassa juuri ja juuri välttäen tilanteen. Pimeällä ajaessa noita metsän kuninkaita on vaikea havaita kun ne tienposken tummalta ja lumettomalta penkalta kertaloikalla hyppäävät auton eteen. Vaaraa on niin monenlaista tiellä liikkujalla, varsinkin pimeässä. Lisäksi huono sää oli ollut kaverina koko matkan. Loskaa, räntää ja vettä vuorotellen vastaantulevien autojen valokeilassa. Valot heijastuessaan mustaan tiehen, ne peilautuvat kuskille ikävästi häikäisten koko näkemisen. Mutta niin vain pukki ilmestyi Peltotielle autoineen, kapsäkkeineen ja lahjoineen kaikesta edelläkerrotusta selvinneenä.

Vaihdettiin sitten pikakuulumiset kinkuntuoksuisessa keittiössä ja keitettiin hyvät kaffeet.  Pulistiin suunnitellen huomista aattoa ja aikataulutusta noiden perusrutiinien vinkkelistä. Mummi ja vaari ajelivat hautausmaakierroksen Riihimäki- Hyvinkää - Kytäjä - Loppi - akselilla. Joulukirkko pikku tytön kanssa kävellen tai rattaissa oli kahdelta. Sen jälkeen jouluruokailu ja oman perheen pukkivierailu. Pienen tytön, 2,5 vuotiaan malttamaton odotus täyttyi kun pukki kolkutteli kepillään tuulikaapissa ja tyttö juoksi iloisena vastaan sanoen: mä olen jo tottunut, en yhtään pelkää pukkia. MUTTA sitten lapsi kysyy yht´äkkiä, " miksi pukki on ottanut eteisestä vaarin kilikellot ja ilman lupaa "? Vaari on varmaan lainannut niitä pukille, tuumaa joku joukostamme. Pukki istahti mummin kiikkustuoliin, tyttö kiipesi syliin luvattuaan aiemmin varmasti laulaa pukille ja aloitti sitten ihan pikkasen ujostellen laulelun. Joulupuu on rakennettu ja Soihdut sammuu meni hienosti nuotilleen ja leikitellen, että pukkikin oli " ihan otettu." Lahjojenjako pikkuapulaisen kanssa sujui vaihtelevasti kun ekan lahjan avattuaan pieni tyttö oli aivan haltioissaan, että tyytyi vain sitä ihailemaan. Barbinuket ihastuttivat ja ilahduttivat lapsen mieltä, ettei hän huomannut muita lahjoja saavansakaan. Lääkärinlaukkukin oli niin toivottu lahja. Ruska oli aivan vauhkona kun häntä ei huomioitu lainkaan totutusti kaiken keskipisteenä, haukkui himputisti ja joutui sitten niinsanotusti " arestiin ulos " kun mitään ei kuulut haukunnan ylitse. Pukillahan on tietty aina vähän kiire kun on paljon noita paikkoja, jossa pitää ehtiä käydä illan aikana, joten se loppulaulukin sitten laulettiin, pukki hyvästeltiin ja hän jatkoi matkaansa pariin uuteen lapsiperheeseen. Heippa-huikkaus ovelta ja pukki autoili kylänraitille. Jossain vaiheessa pukki palasi lähtöositteeseen, vielä käynti sairaalasta kotilomalla olevan naapurin luona olikin illan viimeinen punanutun ohjelmassa. Hetken päästä joukkomme kasvoi yhdellä ja sitten katselimme kaikki lapsen riemua hänen avatessaan riemukkaana pakettejaan.

Vähän myöhemmin keitettiin iltakaffeet, pulistiin ja poristiin mukavia. Pukkikin oli jo ilman haarniskaa, päässyt kuumista tamineistaan ja voi nyt syödä kinkkuakin pikkasen reilummin kun työrupeama on jo takanapäin. Iltaa vietettiin leppoisasti rupatellen ja välillä ruokailusta nauttien kukin ajallaan, kunnes pienen tytön nukkuma-aika koitti, joka sekin oli ylittynyt. Mutta jouluna sekin on luvallista ja saa valvoa pienikin enemmän. Ei haittaa, laukoo tyttö itsekin !

Vuorossa olikin sitten iltasauna ja pukkikin sai oman vihdan, joka tänä jouluna oli erityisen pehmoinen. Sillä hän vihtoi ja vastoi löylyissä käyden välillä jäähyllä ulkona. Lumienkeleitä vähäisen lumen takia ei oikein pystynyt tekemään, mutta virkistystä ja extreemeä sai viskomalla lunta päälleen. Ja sitten takaisin saunan lauteille piiskoomaan itseään metsänluudalla. Taisi se pukki nauttia kovasti joulusaunasta.

Ilta eteni ja kun nukkuma-aika koitti, kömpi pukki Muumilakanoiden väliin muorinsa viereen. Aamulla sitten uudet toimet ns. arkitoimet odottivat pukkia. Kyseli, oisko mitään, missä voisi auttaa. Kyseleeköhän pukit yleensä tuollaisia ? Olihan noita hommia jaella vaikka kuinka !

1-DSC01544.jpg

Joulupäivänä pukki kiipesi pihakivelle promokuvaan.

1-DSC01542.jpg

Tässä pukki katselee linnunpönttöä kysellen, onko siinä ollut asukkaita viime kesänä. Olihan siinä sinitintin pesä ja onnistunut pesintäkin.

Kerronpa vielä jotain tästä TAIKAPUKISTA lisää. Pukilla oli pitkäliepeinen, punainen sarkatakki valkoisine karvareunuksineen, samoin tosi pitkä hiippalakki päässään, jossa siinäkin valkoinen, suuri tupsu. Pukin äitimuori oli ne ommellut ja aivan upeat ne olikin.  Musta nahkavyö vyötäröllä ja kädessään harmaat huovutetut lapaset. Valkoinen parta ja viikset oli pukille kasvanut, sillä olihan pukki jo tosi vanha. Näkökin oli huono, joten niitä silmälasejakin hän tarvitsi. Jaloissaan mustat lantsarit valkoisin turkiksin pukki oli astellut koko jouluaaton vaarin vaarin keppi kädessään. Siinä oli vielä ne vaarilta lainatut kilikellotkin kiinni, jotta kuullee kun pukki tulee. Housut olivat aitoa käsinkudottua pellavaa, mistä lie pukki sellaiset vanhanajan luukkupöksyt hankkinut ? Olettaisin, että kirpputorilla oli pukkikin piipahtanut ennen joulua, kierrätyshenkinen kun hän on. Tullessaan lahjasäkissään toi aivan ihania, makoisia ruokalahjoja. Omaa tekemäänsä porkkana- ja lanttulaatikkoa, taateli- ja pätkiskakkua. Harva pukki sellaisia itse tekeekään ja kyllä ne maistuivatkin erityisen hyviltä verrattuna noihin kaupan teollisiin tuotteisiin. Ja niin avulias se oli tuo meidän pukki. Vei Ruskankin joka päivä aamu- ja ilta lenkille, teki lumityöt viimosen päälle. Haki saunapuita lauteiden alusen täynnä ja autteli kaikissa kodin arkiaskareissa. Mukavaa yhdessäoloa oli muutama päivä ja torstaiaamuna pukki muorinsa kanssa sitten lähtikin kohti pohjoista.  Pitkä ajomatka vie päivän ja lauantaina kutsuu jo toinen virka pukkia töihin. Levähtääkin ehkä sitten vähän ehtii ennen töiden alkua.

ps. saihan pukki toki vähän toisenlaisia luontoelämyksiä kuin siellä Raahessa täällä meillä ollessa: pupulit syöpöttelivät lintulautojen alla ja oravat piilottelivat pähkinöitään koko joulun. Lintusia oli paljon jouluaterioilla: viherpeippoja, vihervarpusia, sinitinttejä, talitinttejä, urpiaisia, naakkoja, variksia, harakoita, yksi järripeippokin ja noita ihania punatulkkusia. Myös fasaanikukot ottivat mittaa toisistaan ja kananen kävi yksin aamujyvillä. Näkyyhän näitä toki siellä pukin kotitienoillakin, muttei ehkä näin läheltä. Ja mikä kivointa: pieni peuranvasa tapaninyönä mutusteli makkarin ikkunan alla jyväsiä.

1-DSC01547.jpg

Näkemisiin haikeuden kera huikattiin heit.  Pihan joulutontut jäävät etelään. Kesällä ehkä tavataan pukki kotikonnuillaan, mutta muuten ollaan yhteyksissä WhatsAppilla tai puhelimella. Olipa kiva joulu meillä.

Lämmin kiitos Joulupukille ja muorillensa !

Soitellaan !