Kesämuistoja metsäretkitä

Ei "  saappaat jalassa " vaan hiipuen,

kaatui maahan puu, satavuotinen.

Siemenestä taimeksi,

pienestä näreestä

komeaksi puuksi.

se kasvoi

mäelle korkealle.

Kunniapaikalle.

Näki paljon elämää,

vuodenajat, kaikki nää,

paikaltansa, korkealta:

Muuttolinnut ja kevään tulon,

iloisesti virtaavan puron.

Odotteli sitten kesää,

ja oksiinsa linnun pesää.

Syksyllä näki marjastajan,

puolukoita mättäältä poimivan.

Talven tullen koko tienoolla,

leikki aurinko valkeilla hangilla.

Vuosikertoja sille kertyi,

viimein voimat ehtyi.

Pohjantuuli syystalvella,

vieraili tällä paikalla.

Näki puun vanhan,väsyneen.

vuodet sitä jo riisuneen

oksistansa harvaksi,

kaarnastansa paljaaksi.

Lepoon kaatoi talven alle,

omalle mäelle rakkahalle.