Selaan nää loputkin kuvat toisesta blogistani tänne päiväkirjaani.
Siksi, että aikanaan tein niiden kanssa kovan työn
oppiakseni laittamaa niitä vuodatukseen.
Onpahan nekin muistoja menneeltä tulevalle.
Onkireissulla käytiin ja päivä olikin oikein kaunis siihen.
Oli puolipilvistä ja osin aurinkoistakin.
Kun hyvin oli päällä ei tuulikaan haitannut. Kalaa ei paljon tullut,
muutama ahven ja niitä punasilmaisiä lohikaloja, särkiä.
Veneestä pilkkiminen on kivaa eikä tarvitse sohia pitkän ongenvavan kanssa.
Isomman kalan saimme "pyytämättä
mukavalta kalakaverilta, joka pyyti verkoilla.
Lokit pitävät huolen,että kalanperkeitä ei jää maastoon.
Järvellä on paljon lokkiyhdyskuntia,
tämänkesäiset poikaset ovat vielä väritykseltään ruskeita.
Ne kaartelevat kaloja kärkkyen veneen ympärillä.
Poikkesimme myös eväiden kanssa
makkaratulille pieneen saareen.
Siellä oli tällainen jo toisen kerra eteeni sattunut juttu.
Sienet kasvavat korkealla puussa, ne ei ole kääpiä,
ainakaan tavallisia ?
Kaksi niitä oli, isompi ja pieni, joka kasvoi alempana.
Isompi kasvoi noin kahden metrin korkeudella
ja oksankolossa.
Ja sitten,
PEUKALOISEN RETKET,
iki-ihana lasten sarjaohjelma,
jonka voisi aikuisenakin katsoa yhä uudelleen.
Kyllä niillä on hieno tunnusmusiikki noilla hanhilla.
Kommentit