"Menneitä kuvia"
Nämä kuvat eivät ole osallistuneet Valokuvatorstaihin virallisesti.
Löytäessäni sen innostuin inspissanojen mukaan
kuvilemaan omia tuntojani aiheista
aina kun sellainen osuu kohdalleni.
Nro 46
CAMP
Nämä kuvat eivät ole osallistuneet Valokuvatorstaihin virallisesti.
Löytäessäni sen innostuin inspissanojen mukaan
kuvilemaan omia tuntojani aiheista
aina kun sellainen osuu kohdalleni.
Nro 46
CAMP
Nykyajantontuilta on tonttulakit
pudonneet muinaisuuden ikimetsään.
Tämä rutakkoinen, pajukkoinen
ja vetinen alue sijaitsee keskellä kirkonkylää
ja sitä ympäröi kauttaaltaan asuinalueet.
Uudenvuoden raketit on suunnattu tännepäin
ehkä turvallisuussyistä tai sitten lähetetty täältä.
Kauniilta ne näyttivä sammaleisen puun juurella
kävellessäni tässä muuten värittömässä kevään maastossa.
Maatuvia puiden lehtiä koko alueella ja haju astuessa ikävän tuntuinen.
Aivan kuin ne "kävisivät ilman hiivaa".
Nro 47
SATAMA
"Käsi kädessä" matkaavat rannan puista pudonneet lehdet
tänne matalaan suojaiseen poukamaan tuulen mukana.
Se on aina vaikuttava näky.
Lammessa on syvyyttä syvimmillään jopa 40 metriä,
mutta tässä syyslehtien satamassa on matalaa,
vain noin puolisen metriä vettä.
Tuuli saattaa "tuonelaan".
Nro 48 YKSI
Yksikin sydämmestä lähtevä hyvä sana, ajatus, teko, hymykin
auttaa itseä ja toista selviämään eteenpäin
tässä hektisessä maailmanmenossa.
Sydämmellistä päivää kaikille !
Nro 49
KORELIZIN TEKSTI
"Oliverille kukat ovat aina olleet paitsi rakkauden, myös elämän ruokaa. Kukat joita voi katsella ja haistella, joiden kanssa voi elää niiden lyhyen elinkaaren ajan, ne ovat oma nautinnon lähteensä, loputtoman antoisa. Hän ei ymmärrä ihmisiä, jotka eivät rakasta kukkia tai pitävät niitä vain somisteina, kuten koristetyynyä tai jotain Hummelin posliinihahmoa. Hän ei ymmärrä ihmisiä, jotka pahoinpitelevät kukkia saadakseen uutetta jota sitten hierovat ihoonsa kuin sotasaalista ja jättävät jälkeensä teurastettujen kukintojen raatoja. Hän tietää että nämä ovat äärimmäisiä, dramaattisia näkemyksiä eikä siksi puhu niistä kovin usein, mutta häntä ihmetyttää, että maailmassa jossa mielihyvä on vähissä, ihmiset eivät näe kukkia osana ratkaisua, eivät tajua että oppimatta jäänyt läksy niiden ihanuudesta erottaa ihmiset toisistaan, ihmiset ja maan toisistaan, ihmiset ja iankaikkisen toisistaan."
Jean Hanff Korelitz, Valkoinen ruusu
( Tammi 2006, suom. Laura Jänisniemi )
Keväesikot aloittavat kukintansa heti lumien sulettua
ja levittäytyvät joka paikkaan.
Täydessä kukassa ollessaan esikot
ovat kyllä huomiota herättäviä monine väreineen.
Tarhakylmänkukka tuo sininen on myös kaunis
ja vaikuttava näky karvaisine untuvavarsineen.
Siemenestä sen kasvu kesti usean vuoden,
mutta nyt sitä olen jo jakanut muillekin monta kertaa
eikä se ole moksiskaan.
Esikot ovat myös oiva maanpeitekasvi, koska niiden lehdistö on matala
ja kaunis vihreä pitkälle syksyyn.
Olen jakanut näistä iloa muillekin halukkaille
ja kukkia rakastaville ja ja samalla se tuottaa iloa myös minulle.
Ne leviävät runsaasti ja niitä on koko ajan karsittava jakamalla.
Kukkakuvat julkaistu jo aiemmin blogissani
Nro 50
KONE
Tässä kyllä virtaa piisaa ...
Tästä voisi olla apua, jos ei tahdo aamulla "lähteä käymään."
Voipi sitä tarvita muulloinkin "tielle jäädessä"
Piuhat vain oikeisiin napoihin, ettei loppukin räjähdä käsiin !
Kommentit