Menneen talven lumia !
Elämänkirjassa uusi puhdas lehti. Aamun sininen hetki, hiljainen retriitti, tuuletus sydämmen sopukoissa. Keho tasaa sykkeen optimaalisesti ihanteelliselle tasolle. Keittiön ikkunasta avautuu näkymä, joka hänelle tänäkin aamuna tuottaa mielihyvää. Luonto on ikuinen ystävä, vierelläkulkija silloin kun kaikki ei rullaa ihan omalla painollaan. Tuulen mukana, auringon matkassa hänen ajatusvirtansa kulkee omia, rutiininomaisia polkujaan katsellessaan tätä maisemaa. Pellolla suomensiniset värit, sinitaivas ja valkohanki varjoineen luovat aamutarjottimelle tunteen, lupauksen arkipäivän haasteiden selättämisestä mahdollisimman vähäisin haaverein. Pellonreunan pitkien haapojen aamuauringon typistämät varjot pitenevät pellon yli päivän aikajanalla sen edetessä kohti iltaa. Näin yksi Elämänkirjan lehti tulee taas täyttymään moninaisin vivahtein.
Jäniskevennys kuuluu asiaan, jotta asiat pysyy jonkinlaisessa kurssissa. Juuri nyt pellon poikki keväthuumassa kaksi rusakkoa peräkanaa loikki.
ps. Käsilläleikkikin on kivaa, joten Sinnikkäät silmukat puikoilla ja Silmukoiden sinfoniaa-potpuri, nämä käsityöblogini saavat sisältöä tänään. Jatkan näppäilyhommia tällä koneella juotani kupposen" hyvänmielenteetä."
Minäkö se oon ?
Kommentit